Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Siniset perunat kukassa

    Ajattelin tänä vuonna kasvattaa jotain hieman erilaista perunalajiketta joten valitsin kokeiluun Blue Congo-nimistä sinistä perunaa. Olen aina pitänyt perunankukkia kauniina (etenkin vaaleanpunaisia) joten tämän lajikkeen sinivioletit kukat kiinnostivat myös kovasti. Nyt perunat ovatkin aivan täynnä näitä upeita vaalean siniliiloja kukkia joita on vain pakko ihailla. Ovat kyllä kauneudessaan aivan yhdenvertaisia monen puutarhaperennan kuten vaikkapa sinilatvan

  • Köyhemmänkin kasvupaikan ruusu

      Ruusuangervoryhmä on pysähdyttävän komea näky täyteläisen vadelmasorbetin värisine kukkineen. Rinnakkaiset nuput ja avautuneet kukat luovat kasvustoon muotojen ja sävyjen vaihtelua.   Angervopensas (Spiraea japonica ’Froebelii’) antaa ruusunpunakukkia vaatimattomammallakin paikalla. Sen väritys on vahva näin kukinta-aikaan, mutta myös syksyllä ruskan värjätessä lehdet oranssinpunertaviksi. Valtteihin lukeutuvat lisäksi nämä ominaisuudet: kasvi talvehtii aika pitkälle pohjoiseen, pysyy noin

  • Metsälauhaa pihan koristeeksi

    Metsälauhan punertava väri kiinnittää huomiota kuivilla kalliorinteillä ja hakkuuaukioilla, joissa heinä voi muodostaa hehtaarien laajuisia kasvustoja. Metsälauhan kukkiva korsi kasvaa noin 30-70 cm korkeaksi. Heinän punertava väri on parhaimmillaan alku- ja keskikesällä, joten juuri nyt hyvä hetki kipaista hakemassa lauhoja ison ulkomaljakon tai ämpärin kanssa. Astian pohjalle kannattaa laittaa valmiiksi vettä vaikkapa kymmenisen senttiä. Paras tapa on

  • Jalokastanja kukassa

    Oletko koskaan nähnyt kastanjapuuta kukassa? Siis sitä kastanjapuuta, jonka paahdetuilla terhoilla herkutellaan talvisaikaan Suomessakin. Jalokastanja (Castanea sativa) on eri puu kuin Etelä-Suomessa hyvin viihtyvä hevoskastanja (Aeusculus hippocastanum), ja eron huomaa etenkin kukista. Kun hevoskastanja kukkii keväällä valkoisin tai vaaleanpunaisin kukkatertuin, ovat jalokastanjan kukat kullankeltaisia pitkulaisia norkkoja. Ja onhan toki terhoissakin eroa. Jalokastanjan pähkinäiset hedelmät ovat

  • Riippuva puutarha sillankaiteella

      Helsinkiläisen kanavan ylittävällä sillalla kasvaa riippuva petuniapuutarha:     Pastellinsinisten ja vahvanpinkkien petunioiden muhkeasta vuoresta pilkistää myös tummanpuhuva lajike, jonka kukissa on kellertäviä raitoja. Joukossa on lisäksi ripaus riippapelargonia töpäkämpine lehtineen. Kanavan ylittää useampi silta, joista jokaisen kaiteelle on ripustettu ryhmä tällaisia värilaatikoita luomaan pirteää kesämieltä ohikulkijoille.  

  • Iloiset päivänkakkarat

    Mahtaako iloisempaa ja kesäisempää näkyä olla, kuin tuulessa keinuvat päivänkakkarat? Ei haittaa, vaikka taivas olisi välillä vähän pilvessä, päivänkakkarakimppu tuo varmasti hymyn huulille keittiön pöydälläkin. Pitkään kukkivat päivänkakkarat sopivat istutusten yhteyteen ja syötävänä kasvina myös kasvimaille ja lapsiperheiden pihoille. Olen kerran nähnyt komean palstaviljelmän, jonka tunnisti jo kaukaa sen edustalla runsaina kukkivista päivänkakkaroista. Saunan vieressä

  • Onko vieraslajien hävittämispakkoon aihetta?

    Ylen aamu-tv:ssä 10.7.2015 haastateltu professori Seppo Turunen teilasi vieraslajien hävittämispakkoa vaativan lakiluonnoksen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Lakiesityksessä on listattu erityisen haitallisiksi 157 vieraslajia, jotka ovat suurelle yleisölle tuntemattomia. – Näistä vain muuttama kuten lupiini, minkki ja rotta tunnetaan, sanoi Turunen. Lakiluonnoksen mukaan tontinomistajan velvollisuus on hävittää haitalliset vieraslajit tontiltaan. Niihin kuuluvat mm. lupiini, jättipalsami. Turusen

  • Pientä vihreää portaankolossa

    Monet mattomaiset maanpeitekasvit, kuten maksa- ja ajuruohot, värittävät parhaillaan kallioita, kiveyksenkoloja ja asfaltinhalkeamia. Kiviportaiden taitteesta löytyi harvemmin vastaantuleva rauniokilkka (Cymbalaria muralis), joka on täyttänyt tarkkaan kivien välissä olevan ahtaan multatilan. Lilliputtimaisuudestaan huolimatta kasvin munuaisenmallisissa lehdissä on mehevää runsautta. Sireeninsävyisiä kukkia avautuu syyskesälle saakka.

  • Ruusujen lumoissa

    Ruusut kukkivat parhaillaan Nummelan Päivölässä koepellolla, jossa ruusujen koeviljely ja risteytys aloitettiin ensin Helsingin yliopiston toimesta 1990-luvulla. Nyt työtä jatkavat talkoohengessä Pirkko Kahila ja Peter Joy, jotka olivat alusta asti projektissa mukana. Pellolta on jo saatu kauppoihin muutama hyvä kotimainen lajike: ’Sointu’, ’Tove Jansson’, ’Sävel’, Lumo’ ja ’Ilo’. Pääsin tutustumaan ruusujen kukintaan sen parhaimpaan kulta-aikaan. Puistoruusu

  • Leppäkerttu ja muita ötököitä

    Alkukesä oli sen verran viileä, jopa koleakin, että normaalisti touko- kesäkuussa runsaslukuisina pörräävät perhoset, koppakuoriaiset ja muut ötökät pysyttelivät enimmäkseen koloissaan. Vasta viime viikon hellepäivien myötä kukilla on alkanut näkyä enemmän hyörinää. Leppäkerttu eli seitsenpistepirkko oli löytänyt merenrannan hiekalla kasvavan karhunputken kukinnosta mieluista naposteltavaa. Parhaillaan niityillä, pientareilla ja muilla kuivahkoilla paikoilla kukkivien päiväkakkaroiden kukinnot olivat

  • Kurjenmiekka kukassa

    Kukkiva keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) tarjoaa eksotiikkaa suomalaisessa luonnossa. Kosteikkoalueilla voi hämmästellä suuriksi kentiksi levinneitä kurjenmiekkaniittyjä, jotka hehkuvat kukinta-aikaan rehevän keltavihreinä. Myös ojissa piilee usein kurjenmiekkayllätys, joka laajentuu ja kukkii aina vain runsaammin vuosi vuodelta. Kasvi kestää merenrannoilla laimeaa murtovettäkin. Puutarhassa keltakurjenmiekka solahtaa lammen partaalle matalaan veteen, mutta menestyy myös kosteutta pidättävässä ja ravinteikkaassa kukkapenkissä.

  • Saniaisten vehreyttä

    Saniaiset viehättävät niin luonnossa kuin varjopuutarhoissakin. Eikä niitä kyllästy koskaan tarkkailemaan. Miten ne nousevat kuin pienet nyrkit ojossa keväällä maasta, avautuen sitten vähitellen koko komeuteensa… Ei ihme, että saniainen on innoittanut taiteilijoita kautta aikojen: se löytyy aiheena niin vaakunoista, kankaista, astioista kuin tapeteistakin. Saniaisia on maailmassa huimat 9000–150 000 lajia, meillä Suomessa niistä esiintyy 40.