Kaikki jutut

Ensimmäiset pelloilla kasvatetut mansikat ovat tulleet torien ja kauppojen myyntipöydille. Varhaisimmat kotimaiset mansikat on poimittu Lounais-Suomen marjatiloilta, jossa ne on kasvatettu harson alla tai muovitunneleissa. Kuluttajat pääsevät mansikan makuun maksamalla noin 3,5-5 euroa puolen litran roveesta. -Kyse on kuitenkin vasta pienistä eristä, joiden poimintakustannukset kohoavat todella korkeiksi, kerrotaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Loppuviikkoa kohti mansikkaa

Keskikesällä puutarhoja värittävät heinäkuun nimikkokasveiksi valitut kurtturuusut Rosa rugosa -ryhmä ja ketoneilikat, Dianthus deltoides. Upeimmillaan ne ovat suurissa ryhmissä laajoina istutuksina. Kovin krantuiksi näitä keskikesän kaunottaria ei myöskään voi moittia, sillä molemmat ovat hyvin kestäviä eivätkä vaadi kasvupaikaltaan paljoa. Kurtturuusu supersuosittu Tuuheaoksainen ja kestävä kurtturuusu on suosituin pensasruusumme. Se kukkii pitkään ja kasvattaa näyttävät kiulukat,

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto järjestää jälleen kesälläleikkimielisen kilpailun siitä, mistä löytyy Suomen suurin mansikka ja senkasvattaja. Kisaan voivat osallistua niin kotipuutarhurit kuinkaupallisesti marjoja tuottavat ammattiviljelijät ympäri maan.Lopputuloksen ratkaisee mansikan paino. Palkinnoksi kärkisijoillesijoittuneille on luvassa muun muassa kylpyläloma, risteily ja erilaisiasäilöntätarvikkeita. Kilpailuaikaa elokuun puoliväliin Kilpailuaika kestää elokuun 15. päivään asti. Aikaa pidennettiinviimevuotisesta mansikan satokauden ajoittuessa tänä

Kevään ja alkukesän viileät säät ovat hidastaneet avomaavihannestenistutuksia ja kylvöjä sekä kasvustojen kehitystä. Varhaisvihannesten satoon noin viikon normaalista myöhässä. Kuivuus ei ole päässyt kasvustojakiusaamaan, sillä sadetta on tullut useimmilla alueilla vähintäänkinriittävästi. Kotimaista avomaan kiinankaalia on ollut tarjolla jo parin viikon ajan.Satoa on kasvatettu Ahvenanmaalla harsojen alla, mutta myös mantereella,erityisesti Mikkelin alueella kiinankaalin sadonkorjuu on ollut

Monet luonnonkukat aloittavat parhaillaan kukintaansa. Siro kukkakimppu kahvipöydällä tai terassin pieleen sijoitettu suuri maitotonkka täynnä koiranputkia on osa kesäjuhlien idylliä. Kestävimmät kimput poimitaan aamulla nuppuisina. Luonnonkukatkin saa kestämään maljakossa useita päiviä, kun valitsee oikeita kasveja ja kerää kukat viileällä säällä. Keskipäivän auringossa kasvit haihduttavat paljon vettä. Tällöin niiden johtosolukkoihin syntyy poiminnan yhteydessä helposti ilmakuplia ja

Keskikesällä kukkiva pujo on yksi merkittävimmistä allergiaoireitaaiheuttavista kasveista maassamme. Allergia- ja Astmaliitto ja senpaikallisyhdistykset ympäri maata ovat jo vuosia järjestäneetpujontorjuntatalkoita ennen pujon kukintaa. Pujon torjunta alueellisestikannattaa, koska pujon raskas siitepöly leviää vain kasvustonläheisyydessä. Pujoallergisten elämä helpottuu jo, kun pujot on kitkettyomasta elinpiiristä. Tänä vuonna pujonkitkentätalkoita järjestetäänviikoilla 26, 27 ja 28. Talkoisiin osallistuvat Allergia- ja Astmaliittoyhdistyksineen

Kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyt on tunnettu jo pitkään, muttatuoreen tutkimuksen valossa myös monipuolinen sekaruokavalio on hyväksisydämen terveydelle. Terveystieteiden maisteri TIINA RISSASENväitöstutkimuksen mukaan kohtuullinenkin kasvisten käyttö osana tavallistasekaruokavaliota voi alentaa sydäninfarktiriskiä. – Jo puolet päivittäin syötäväksi suositellusta puolen kilon kasvismäärästätuo terveyshyötyjä, Rissanen kertoo. Hän selvitti väitöstutkimuksessaankasvisten, marjojen ja hedelmien käytön yhteyttä sydän- ja verisuonitautienriskiin keski-ikäisillä itäsuomalaisilla naisilla

Alkukesän viileys on viivästyttänyt erityisesti mansikan kehitystä. Haminan Onkamaalla mansikkaa viljelevä Juha Poikela ei lupaa mansikoita juhannukseksi. Harson alta voi löytää kuitenkin jo ensimmäisiä raakileita. Ilman harsoa olevat mansikkamaat vasta aloittelevat kukintaa Etelä-Suomessa. Kukinnasta satoon menee normaalisti neljä viikkoa. – Mansikan sadon ajoittumisen ennustaminen on hyvin vaikeaa, itse asiassa joka vuosi on mennyt pieleen. Yksi

Viileä alkukesä on hidastuttanut varhaisperunan kehitystä. Useat viljelijät pääsevät kuitenkin nostamaan tällä viikolla, ja juhannusviikolla on täysi nostotouhu päällä suurella osalla varhaisperunaviljelmistä. – Kasvupäiviä on ollut riittävästi, mutta kehitys on ollut hidasta, toteaa Jaakko Hiltunen Merimaskusta. Jaakko Lehmuskoski Rymättylästä toteaa perunan istutuskauden venyneen hyvin pitkästä. – Reilu viikko sitten istutettiin viimeiset varhaisperunat. Ei aivan päästy

Parhaillaan käynnistyvä varhaisvihannessesonki aloittaa kesän. Avomaalta korjataan jo satoa lämpöä keräävien harsojen alta. Satomäärät ja kasvisten valikoima kaupoissa lisääntyvät päivittäin. Juhannukseen mennessä on satoarvioiden perusteella saatavilla jo laaja valikoima erilaisia kesän makuja. Samaan aikaan varhaisperunoiden sato on huipussaan. Kesällä on helppo ylittää tavoite: puoli kiloa kasviksia päivässä. Ensimmäisinä varhaistuotteina myyntiin ovat ehtineet raparperit. Näitä seuraavat

Myöhäisen kevään tulon jälkeen on kesä vihdoin alkamassa. Puistoalueellakukkivat tuhannet sipulikasvit, mm. narsissit, Narcissus, jatummahelmililja/armenisk pärlhyacint (Muscari armeniacum). Kotipuutarhoissaharvinaisempia sipulikasveja ovat valkokukkainen kolmilehti/stort treblad(Trillium grandiflorum) ja keltakukkainen metsätulppaani/vildtulpan (Tulipasylvestris). Kaisaniemen ulkopuutarhan voi tutustua maksutta päivittäin klo 7.00-20.00. Kasvihuoneet ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 17.00. Juhannusaattona (20.6.) kasvihuoneet ovat kiinni. Kasvihuoneiden puodista voi jälleen

Jopa kolmannes maamme hyötyhyönteisistä, kimalaisista ja mehiläisistä, onuhanalaisia. Näiden tärkeiden pölyttäjien väheneminen vaikuttaa maatalous-ja puutarhakasvien sekä metsämarjojen vuosittaiseen tuotantoon.Ristipölytyksen arvo Suomessa on 50 – 60 miljoonaa euroa. Myöskukkakasveilla on tärkeä merkitys maaseudun ja metsien sosiaalisellearvolle, joka saattaa alentua kukkien määrän vähenemisen myötä. Tieto maamme kimalaisista ja villimehiläisistä on koottu kirjaan Suomenmesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus. Kirja