Suomessa on geenimuunneltujen organismien (GMO) kenttäkokeita on meneillään teollisuusperunasta ja koivuista, joka joutui ilkivallan kohteeksi. – Laillista elinkeinotoimintaa on voitava oikeusvaltiossa harjoittaa ilman, että elinkeinonharjoittajan on itse suojeltava toimintaansa, toteaa maa- ja metsätalousministeri JUHA KORKEAOJA.
Ilman kenttäkokeita ei saada riittävää tietoa geenimuunnelluista organismeista eikä esimerkiksi siitä, mitä todellisia riskejä ne mahdollisesti aiheuttavat ympäristölle. Ylitarkastaja TUULA PEHU maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että gm-kenttäkokeet tehdään erittäin valvotuissa olosuhteissa. — Riittävää tietoa ei saada, jos kokeet tehdään vain laboratorioissa ja kasvihuoneissa.
Kysymys geenimuunneltujen organismien kenttäkokeiden turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta nousi julkisuuteen jälleen muutama viikko sitten. Tuolloin tuhottiin toinen Suomessa meneillään olevista kokeista, kun gm-koivikko joutui ilkivallan kohteeksi. Toisessa kokeessa kasvatetaan teollisuuden käyttöön tarkoitettua tärkkelysperunaa.
Pehu painottaa, että geenitekniikan lautakunta on arvioinut Suomessa meneillään oleviin gmo-kenttäkokeisiin liittyvät riskit ennen kokeiden hyväksymistä. Kokeet ovat myös linjassa maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategian kanssa.
Suomi noudattaa EU:n päätöksiä
Ministeriö toivoo, että kenttäkokeet jätetään rauhaan. — Laillista elinkeinotoimintaa on voitava oikeusvaltiossa harjoittaa ilman, että elinkeinonharjoittajan on itse suojeltava toimintaansa, toteaa maa- ja metsätalousministeri JUHA KORKEAOJA (kesk.).
Suomen kanta geenimuunneltuihin organismeihin on, että niin kauan kuin noudatetaan EU:ssa yhteisesti päätettyjä säädöksiä, ei ole syytä vastustaa esimerkiksi gmo-tuotteiden pääsyä markkinoille. — Mitään ideologista syytä gmo:lle kielteiseen kantaan ei ole, Korkeaoja sanoo.
Hän muistuttaa EU:n päätöksestä,jonka mukaan tavanomaista, luomu- ja gmo-tuotantoa on voitava harjoittaa tasapuolisesti. Suomessa ei ole näköpiirissä aivan lähitulevaisuudessa, että pelloillamme viljeltäisiin gmo-lajikkeita. Mutta kokemuksia tästä rinnakkaiselosäädösestä on esimerkiksi Saksasta. EU:n komission mukaan Saksa on tehnyt niin tiukat kansalliset ehdot rinnakkaiselolle, että käytännössä se tekee gmo-kasvien viljelyn mahdottomaksi
Kehityksen junassa on pysyttävä
Geenimuuntelun suhteen EU:ssa on Korkeaojan mielestä edettävä niin, että unioni ei putoa kehityksen ¤kelkasta¤. Esimerkiksi Suomi on kasvinviljelyn äärialuetta, joten geenimuuntelun suomat mahdollisuudet on voitava hyödyntää myös täällä.
Ministeri itse on opiskellut agronomiksi 1960-luvulla, jolloin kasvien siemeniä säteilytettiin jotta niissä saatiin aikaan mutaatioita jalostuksen raaka-aineeksi. Korkeaojan mielestä geenimuuntelun tarjoamat mahdollisuudet täsmäjalostukseen ovat vanhoja menetelmiä paljon parempia.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa lehtemme!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Euroopan parlamentti on keskiviikkona hyväksynyt uudet määräyksetgeenimuunneltujen tuotteiden merkitsemisestä ja jäljittämisestä. Määräyksetkoskevat sekä geenimuunneltuja elintarvikkeita että rehuja. Parlamentin hyväksymää säädöspakettia pidetään askeleena kohtigmo-tuotteille asetetun tuontikiellon purkamista EU:ssa. Uusiengmo-lajikkeiden käyttö sekä viljelyssä että ruokatuotteissa on ollut EU:ssakielletty vuodesta 1998. Säädökset edellyttävät, että ruuantuottajien on eroteltava gmo-lajikkeettavanomaisista ja estettävä gmo-valmisteiden sekoittuminen tavanomaisiinvalmisteisiin. Gmo-tuotteita on myös pystyttävä seuraamaan…
Kansanedustaja Juha Korkeaoja nousee Jäätteenmäen hallituksen maa- ja metsätalousministeriksi.Agronomi Korkeaoja on satakuntalainen, syntynyt vuonna 1950 Kokemäellä. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo Marja-Liisa ja kolme lasta. Korkeaojalla on hyvä tuntuma vihannesalaan, sillä hän on ollut jo 20 vuoden ajan Lännen Tehtaat Oyj:n hallituksessa. Agronomiksi Korkeaoja valmistui vuonna 1976. Eduskuntaan Juha Korkeaoja valittiin nyt neljännelle kaudelle. Vuodet 1976-1991…
Professori Risto Tahvonen on jäänyt 1.9.2012 eläkkeelle. Hän ”testamenttinsa” ensimmäinen osa on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 8/2012. MTT:n Piikkiön laitokselta on tullut markkinoille paljon uusia marjalajikkeita. Yksi niistä on `Arto’-pensasmustikkalajike. Se on korkeakasvuinen ja myöhäinen lajike, jonka kasvattamista on tutkittu lämmittämättömässä kausihuoneessa. Lue lisää professori Risto Tahvosen ”testamentista” Puutarha-Sanomat -lehdestä. Voit tilata lehden 54 euron edulliseen…
Keväisin kukkivat sipulikasvit ovat melko helppohoitoisia, mutta silti ne suovat runsaasti väriloistoa kasvattajalleen jo aikaisin keväällä, kun muut kukkivat kasvit vasta heräilevät talven jäljiltä. Suurin osa sipulikasveista on alunperin kotoisin Välimeren alueen ja Vähän-Aasian karuilta vuoristo- ja aavikkoseuduilta tai Etelä-Afrikasta. Vaikka sipulikasvit tulevatkin toimeen vähäravinteisella kasvupaikalla, on maaperän kuitenkin syytä olla ravinnepitoinen joka vuotisen kukinnan…
Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,…
Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018. Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin…
Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,…
Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2015 julkistama etsintäkuulutus vanhojen puutarhakasvikantojen löytämiseksi keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta raparperihaku tuotti toistasataa uudentyyppistä kasvikantaa. Joukossa oli myös muutama todellinen helmi. Koko aineistosta jatkotutkimuksiin pääsi 375 kasvia, joista 60 prosenttia osoittautui vihreä-punavartiseksi Victoria-lajikkeeksi. Raparperitutkimus dokumentoitiin vaihe vaiheelta elokuvaksi ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä”. Elokuvan ensiesitys ja tutkimustulosten julkistus…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) paikallisomenoita kartoittavassa hankkeessa on löydetty pitkään etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’. Vanha omenapuu löytyi Asikkalan Kalkkisten kylästä syksyllä 2016. – Noin sadan paikallisomenalajikkeen etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’ löydettiin kotiseutuaktiivien avulla. Omistajien mukaan omenapuu on istutettu viimeistään 1940-luvun lopulla, ja heidän kuvauksensa hedelmästä vastaa Puutarha-lehden vuosien 1921 ja 1931 kuvauksia, iloitsee tutkija Maarit Heinonen Lukesta.…
Käytämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita sivuston toiminnan varmistamiseen, kävijämäärien analysointiin sekä mainonnan kohdentamiseen ja mittaamiseen. Näiden tietojen avulla voimme kehittää sivustojamme ja tarjota lukijoille paremmin kiinnostavaa sisältöä ja markkinointia.
Välttämättömät evästeet ovat aina käytössä. Muita evästeitä käytämme vain suostumuksellasi. Voit muuttaa valintojasi myöhemmin evästeasetuksista.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen sellaisten asetusten tallentamiseksi, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole erikseen pyytänyt.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, internet-palveluntarjoajan vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietoja tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää käyttäjän tunnistamiseen.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
