Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Syysvärikavalkadi

      Syksyn värejä hiipii vähitellen maisemaan etelässäkin. Useat julkisten viheristutusten luottokasvit näyttävät nyt itsestään värikkäämmän puolen:          

  • Metsäkauris, mutta valkohäntäpeura vaiko -kauris?

    Maanantaiaamuna (5.10.) kolme metsäkaurista käveli rauhallisesti rivitalomme edessä olevaa, kohtalaisen vilkkaasti liikennöityä Tennbergintietä. Talomme kohdalle saavuttuaan ne päättivät tulla tarkistamaan, mitä niiltä on pihaltamme vielä syömättä. Lappohjan kylän pihoilla riesana ovat olleet lähinnä metsäkauriit, joita muutamia vuosia sitten kylän keskustassa syötettiinkin! Sen sijaan ”valkohäntiä” ei ole kovin usein näkynyt kylällä, mutta lähimetsissä kylläkin. Vuonna 1934

  • Tyrnikärpänen on uusi tuholainen

    Suomeen on saapunut uusi tulokaslaji, tyrnikärpänen. Kelju tuholainen jättää jälkeensä vain tyhjät marjan kuoret. Luonnonvarakeskus pyytää havainnoista yhteydenottoja, jotta torjuntamenetelmiä päästäisiin testaamaan mahdollisimman pian. Tyrnikärpäshavaintoja on tähän mennessä tehty kahdesta kotipuutarhasta, toinen Kaarinasta ja toinen Eurajoelta. – Mitä todennäköisimmin kärpänen on saapunut Suomeen omin siivin, vähitellen luonnon tyrnikasvustoissa leviten. Ruotsista ei ole vielä kantautunut havaintotietoja,

  • Viimeiset kissankellot

    Varhaisella aamukävelyllä silmiini osuivat vuoden viimeiset kissankellot. Ne erottuivat vienosti keltaisten lehtien seasta. Aamukaste kimmelteli vielä niiden herkän violeteilla kukkasilla, joihin hämähäkkikin oli käynyt kutomassa seittejään. Kissankellon kukinta-aika on pitkä, kesäkuusta syyskuuhun. Nämä kukat on kuvattu Etelä-Suomessa syyskuun lopulla, eli näin kauniisti ne kukkivat vielä syys-lokakuun vaihteessakin.

  • Valio-myrsky putsaa puut

    Tänään perjantaina 2.10. klo 12 on kaunis sää, lämpötila täällä etelärannikon tuntumassa + 17 C-astetta. On aurinkoista ja tuuletonta, puissa tuskin liikahtaa lehtikään. Lähitunteina on kuitenkin odotettavissa Valio-myrskyksi nimetty voimakas matalapaine. Iltapäivän aikana tuulenpuuskat voivat olla hyvin voimakkaita ja katkovat puita. Enimmillään tuulennopeudeksi povataan 25 metriä sekunnissa. Vaahteran lehdet ovat jo punertuneet ja voimakas tuuli

  • Hetki Kalatorin laidalla

    Vuosi sitten kerroin Oma PIHA -lehdessä (6/2014) Tammisaaren vanhassa kaupungissa sijaitsevasta Kalatorista ja sen laidalla kukkivista komeamaksaruohoista, joiden päälle mahtavan suuri vaahtera pudottelee syksyisin ruskalehtipeiton. Kun ajelin tänään (30.9.) autollani Kalatorin kautta, vaahteran lehdissä ei ollut vielä juurikaan ruskan värejä. Sen sijaan torin laidalla oleva koristepuu, jota en ”tähän hätään” tunnistanut, oli jo punastunut ruskan

  • Myrkkyliljat ja ruusut ”sulassa sovussa”

    Tummanpunaisina kukkivat ruusut ja niiden edessä vaaleanvioletteina loistavat syysmyrkkyliljojen kukat! Mitä mieltä olette väriyhdistelmästä? Tähän vuodenaikaan eli syys- lokakuussa noin näyttävästi ja – voisiko sanoa – ”räikein” värein kukkivia syysmyrkkyliljoja ei voi olla huomaamatta. Syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale), toiselta nimeltään alastonimpi, muistuttaa aikaisin keväällä kukkivia krookuksia eli sahrameita, mutta se ei ole kovin läheistä sukua krookuksille.

  • Hedelmätarha kerrostalon katolle

    Helsingin Länsisataman läheisyyteen rakennettavissa kahdessa asuintalossa viherrakentaminen on poikkeuksellisen suuressa osassa. Asuintalojen erikoisuus ovat rakennusten katoille rakennetut viherkattopihat, joilla sijaitsevat muun muassa keittiöpuutarha viljelylaatikoineen ja lasitettuine viherhuoneineen. TA-Yhtiöt toteuttaa yhdessä Rakennusliike Reponen Oy:n kanssa ”Vihreistä vihrein” -rakennushankkeen Jätkäsaaren uudelle asuinalueelle. Luhtitalotyyppisten asuinrakennusten kaksi ylintä kerrosta on porrastettu niin, että niistä muodostuu viherkattopihoja. Katoille sijoitettavassa keittiöpuutarhassa

  • Parikkalan Patsaspuisto pidetään kunnossa osuuskunnan voimin

    Parikkalan Patsaspuisto lukeutuu Suomen suosituimpiin nähtävyyksiin. Kävijöitä on vuosittain kymmeniä tuhansia. Viidensadan betonipatsaan ja satojen kasvilajien puisto muodostui 50 vuoden aikana Veijo Rönkkösen (1944–2010) elämäntyönä. Suomalaisen nykykansantaiteen eli ITE-taiteen mittavin ja vaikuttavin teoskokonaisuus on myös kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu. Rönkkösen ensimmäiset patsaat ovat 1960-luvulta ja viimeisimmät 2010-luvulta. Tänäkin kesänä Patsaspuistossa kävi entiseen malliin kymmeniä tuhansia

  • Punajuuri sopii suolaiseen ja makeaan

    Punajuuri eli punajuurikas on noussut viime vuosina uuteen suosioon. Eikä ihme, sillä punajuurihan on kaunis vihannes ja maultaan mukavan makea. Hyötytarhan perusvihanneksena se on helppo kasvatettava, eikä vaadi puutarhurilta kastelun lisäksi suurta huomiota. Paitsi jos lehdet alkavat tanssahdella kasvimaalla itsekseen, tietää että mukulat ovat matkalla myyrien talvivarastoon. Punajuuri on myös hyvin monikäyttöinen juures: mukulat sopivat

  • Kesä jatkuu kukkien

    Syyskesä on jatkunut jo jonkin aikaa epävakaisena, mutta vuodenaikaan nähden miellyttävän lämpöisenä. Kun hallaöitäkään ei ole esiintynyt ainakaan täällä maamme eteläkolkassa, myös kasvit ovat viihtyneet ja monet niistä kukoistavat kukkien vielä ”täysin rinnoin”. Kävimme perjantaina (18.9.) Bromarvissa, mikä on Raaseporiin kuuluva muutaman sadan vakinaisen asukkaan kylä. Se sijaitsee vesien (Bromarvsfjärden ja Djurgårdsfjärden) välisellä kauniilla harjulla.

  • Syysasetelmien aika

    Ihanat callunat, marjakanervat, koristekurpitsat, koristekaalit ja muut tutut syyssesongin koristekasvit ovat taas ilmestyneet kauppoihin joten nyt on hyvä aika nauttia pienten syysasetelmien teosta. Erilaiset maksaruohot ovat myös kauniita osana syyskoristelua joten mikäli pihallasi kasvaa jo hyvin levinneitä maksaruohoja, voi niitä siirtää myös osaksi syysasetelmaa. Kesäkukkaistutusten joukossa mahdolisesti kasvaneet muratit ja lankaköynnöset sopivat myös siirrettäviksi syksyisempien