Kaikki jutut

Rönnvikin viinitilan Rönnvik viherherukkaviini on valittu Vuoden tilaviiniksi. Tuomaristo kuvaili voittoisaa tilaviiniä täyteläiseksi ja tasapainoiseksi tuotteeksi, lajityypilliseksi ja runsaan hedelmäiseksi. Vuoden tilaviinin valinta tehtiin 55 tuotteen joukosta seitsemässä eri sarjassa. Tuotteiden arviointimenetelmänä käytettiin kansainvälistä 0-20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, maku ja kokonaisvaikutelma. – Tuntuu, että viinitilanne on tasoittunut. Viinitilojen joukosta

Kotimaiset Kasvikset ry nostaa lokakuun toisen viikon teemaksi lantun. Jostain syystä lanttu on viime aikoina jäänyt muiden juuresten varjoon. Liemijuureksena ja joulupöydän laatikkoruokana lanttu toki tunnetaan, mutta muitakin käyttötapoja kannattaa kokeilla. Lantun makuun pääsee parhaiten, kun hankkii juureksen kokonaisena. Paloitteluun tarvitset tukevan veitsen, jolla työ leikkuulautaa vasten onnistuu. Kuori lanttu lohkottuna ja käytä kuorimiseen juures-

Työtehoseurassa selvitettiin seitsemän kasvikuivaimen eroja kuivaamalla persiljaa ja omenoita. Arvosanaan vaikutti käytettävyys ja suorituskyky. Kokonaisarvosanat vaihtelivat tyydyttävästä (3) hyvään (4). Parhaimman arvosanan saivat Jabloko 900, Orakas 5210 ja 5511. ABC 601.1 ja Sopu saivat kokonaisarvosanan 3,5. OBH Nordica 6772 ja Evermat K300 saivat arvosanan 3,0. Nordican sähkönkulutus oli alhainen, mutta kuivatusaika pitkä. Myös Evermat kuivasi

Ruotsalaiset tiedemiehet ovat onnistuneet kehittämään omenan, jossa on tavanomaista vähemmän allergiaa aiheuttavaa proteiinia. Kyseessä on sama proteiini, jota esiintyy myös koivun siitepölyssä. Löydöksen takana ovat Ruotsin maatalousyliopiston tutkijat, kertoo uutispalvelu Foodnavigator. Kuluttajat ja elintarviketeollisuus joutuvat kuitenkin odottamaan vielä tovin, ennen kuin uutuusomena ehtii markkinoille asti. Ensin on selvitettävä, missä olosuhteissa omenaa on paras kasvattaa ja

Ruusunmarjoja hyödynnetään nykyisin vain vähän, vaikka niiden ravintosisältö on erinomainen. Suomessa paljon koristekasvina käytetty kurtturuusu sopisi miedon makunsa vuoksi erilaisten elintarviketuotteiden raaka-aineeksi. Ruusunmarjojen ravintosisältötutkimus on yksi osio ruusunmarjaa käsittelevästä esiselvityshankkeesta. Tämä esiselvityshanke toteutettiin 1.1.2003 – 31.12.2004, ja sen tutkimusosapuolina olivat Miehikkälän kunta, MTT:n Elintarvikkeiden tutkimus, MTT:n Puutarhatutkimus ja yksi yritys. Esiselvitystä rahoitti Kaakkois-Suomen TE-keskus. Tutkimuksen

Syksyn paras kanerva-aika on jälleen käsillä. Vielä kymmenen vuotta sitten myyntitiskit täyttyivät purppuraisista kellokanervista (Erica), mutta nykyisin istutusten kanerva on yhä useammin lajiltaan Calluna, jonka lähisukulaisia kasvaa kotoisissa metsissä lähes Suomen pohjoisimpia kolkkia myöten. –Callunoiden osuus on jo 30 prosenttia ja Eurooppalaisen mallin mukaan viiden vuoden kuluttua sen osuus tulee olemaan puolet, tietää Juhani Kotilainen

Kasvava määrä japanilaisia on kiinnostunut suomalaisesta mustikasta terveystuotteena. Kahdeksan vuotta toiminut japanilaisyritys Wakasa Seikatsu on vienyt suomalaista marjaa jo useamman vuoden ajan ja tällä hetkellä vienti on 30 000 kiloa mustikkauutetta vuodessa. Uutteen määrä vastaa kolmea miljoonaa kiloa tuoreita marjoja. Yritys valmistaa uutteesta silmiä vahvistavia kapseleita. Kauhajoella vierailleen Wakasa Seikatsun pääjohtaja KEHICHI KAKUTANIN mukaan japanilaiset

Marjojen kohoaminen trendi-ilmiöksi on mahdollista tämän hetken Suomessa, uskoo tohtori MERJA SILLANPÄÄ Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Sillanpää puhui tänään alkaneiden Kauhajoen Ruokamessujen kansainvälisessä Food choises and healthy eating -konferenssissa, jonne on kokoontunut joukko alan asiantuntijoita pohtimaan marjojen mahdollisuuksia. Sillanpään mukaan marjoista on kadonnut liian tavallisen ja kansanomaisen leima ja uudet tutkimustulokset ovat lisänneet marjojen kiinnostavuutta. Marjastuksesta voi

Kesän kääntyessä syksyyn moni pihan kukkijoista on jo valmistautumassa talvilepoon ja ruskan ensimmäiset sävyt alkavat luoda punertavaa hohdetta kaikkialle ympäristöön. Syyskuun nimikkokasvit, kuutamohortensia ja päivänhatut jaksavat kuitenkin kukkia aina yöpakkasiin asti. Kuutamohortensian (Hydrangea paniculata ¤Praecox¤) ensimmäiset isot valkoiset kukinnot avautuvat Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, pohjoisessa pari viikkoa myöhemmin. Kukinta jatkuu pitkälle syksyyn. Muiden kasvien siimeksessä viihtyvä

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkistanut uudet suomalaiset ravitsemussuositukset. — Suositusten suuret linjat ovat entisellään, emeritusprofessori ANTTI ARO kertoo. Suosituksiin on kuitenkin tehty joitain tarkistuksia ja lisäyksiä, kuten liikuntapiirakka havainnollistamaan suositeltua liikunnan määrää. Suosituksissa kiinnitetään erityistä huomiota lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen. Liikuntapiirakassa suositellaan puolesta tunnista tuntiin kestävää, reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa päivässä. Lapsille ja nuorille suositellaan

Espoon Marketanpuistossa 1.-2.9. järjestettävässä viher- ja kiinteistöalan ViherTek-ammattinäyttelyssä nähdään taas alan mielenkiintoisimmat uutuustuotteet ja työmenetelmät. Tämän vuoden erikoisuus on ehdottomasti koneellisesta kiviladonnasta järjestettävä näytös. Työtä tehdään Marketanpuiston katualueella läpi koko näyttelyn. Aihetta käsitellään myös hotelli Kuninkaantiessä ennen näyttelyn avautumista järjestettävässä miniseminaarissa. Koneellinen betonikivien asennus on kovaa vauhtia tulossa Suomeen. Keski-Euroopassa sitä on käytetty jo pitkään

Pian koittavat ensimmäiset yöpakkaset ja metsähiirten sekä rottien ravinnonsaanti luonnosta vaikeutuu. Alkaa siimahäntien vaellus sisätiloihin. Viime kesänä myös myyräkannat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, ja myyrähuipun ennustetaan osuvan ensi talveen. Nykytekniikalla nämä vitsaukset on mahdollista saada kuriin tehokkaasti, vaivattomasti ja ympäristöystävällisesti, lupaa elektronisia karkotteita edustava Nils Manelius. Metsähiireltä eivät keinot lopu, kun kyse on esimerkiksi pääsystä sisään