Ulkomailla asuvat ystävät kyselevät usein, miten kylmä meillä on talvella. Se on aika hankala kysymys, kun sääolomme ovat hyvin vaihtelevia eikä pikku tiedusteluun toisaalta halua antaa puolen tunnin pituista vastausta.
Karjalassa pakkaset paukkuvat parhaillaan, siellä lienee kylmempää kuin Lapissa, tuhat kilometriä pohjoisempana. Pohjoisessa Atlantin meri-ilmasto lämmittää, kun idässä saadaan kylmät terveiset Siperiasta. Ensi viikolla voivat lukemat olla toisin päin.
Lounaisrannikolla mittari laski muutama päivä sitten -15 asteen alapuolelle, sitten tuli lauha, suorastaan keväinen sää. Kotona Korppoossa on niin märkää, että pikkukissan pitkät mahakarvat kastuvat valuviksi noroiksi.
Etelä-Suomessa syntyneelle ja kasvaneelle talvi merkitsee sitä, että sää voi olla mitä vain, vesisateesta ja märästä sohjosta -30 asteen pureviin pakkasiin. Selitä sitä nyt sitten järkevästi kuulijalle, joka haluaa yksiselitteisen vastauksen.
Joskus tuntuu siltä, että talven kylmyydestä kysytään sen vuoksi, jotta saataisiin päivitellä. Kylmässä maassa asuvilla mahtaa olla vaikeaa. – Vaikeampaa on kuitenkin, jos kylpyhuoneeseen asennettu kokolattiamatto homehtuu (Englanti) tai yksinkertaisin ikkunalasein varustetussa kivitalossa hengitys huuruaa sisällä (Ranska), vastaan silloin.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Vieläkö on herukoita puskissa? Viimeisiä viedään, mutta ihana on yhä kipaista aamulla pihalle ja kerätä tuoreet marjat suoraan pensaasta aamuviilin tai -jogurtin päälle. Toki niistä on riittänyt muuhunkin, mehuun ja ranskalaistyyliseen siirappiin, pakkaseenkin. Mustaherukoita tulee vähemmän kuin punaisia, joita riittää häkellyttävän paljon muutamastakin pensaasta. Oma suosikkini on kuitenkin valkoherukka, jossa on todella hienostunut maku. Niitä…
Maatiainen ry. on valinnut vuoden 2016 maatiaiskasviksi euroopanpähkinäpensaan. Pähkinäpensas (Corylus avellana, ruots. hassel), josta toisinaan käytetään väärää ja harhaanjohtavaa nimeä ”hasselpähkinä”, on meillä Keski-Suomeen asti luontaisena ja harvinaisena kasvava pensas. Pähkinäpensaasta kelpaavat pähkinät syötäviksi, oksat tynnyrinvanteiksi ja koreiksi ja vanhat rungot hienoihin puusepäntöihin. Pähkinöitä on Suomessa kerätty aina. Pensaita pitäisi istuttaa jokaiseen puistoon ja kotipuutarhaankin…
Halla on purrut mustikan kukintoja Etelä- ja Keski-Suomen kuivissakangasmetsissä ja alavilla kasvupaikoilla. Toukokuun loppuun mennessätarkastetuista metsiköistä noin kolmanneksessa halla pudotti satonäkymäterittäin runsaasta tai runsaasta keskinkertaiseksi tai melko heikoksi.Tämä selviää Metsäntutkimuslaitos Metlan valtakunnallisen luonnonmarjojenja kauppasienten satotutkimuksesta. Alueilla, joita halla ei ole vaivannut tai joilla mustikat eivät olleetvielä ehtineet kukkaan ennen toukokuun hallaöitä, sadosta tulee Metlanennusteen mukaan…
Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,…
Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018. Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin…
Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,…
Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2015 julkistama etsintäkuulutus vanhojen puutarhakasvikantojen löytämiseksi keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta raparperihaku tuotti toistasataa uudentyyppistä kasvikantaa. Joukossa oli myös muutama todellinen helmi. Koko aineistosta jatkotutkimuksiin pääsi 375 kasvia, joista 60 prosenttia osoittautui vihreä-punavartiseksi Victoria-lajikkeeksi. Raparperitutkimus dokumentoitiin vaihe vaiheelta elokuvaksi ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä”. Elokuvan ensiesitys ja tutkimustulosten julkistus…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) paikallisomenoita kartoittavassa hankkeessa on löydetty pitkään etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’. Vanha omenapuu löytyi Asikkalan Kalkkisten kylästä syksyllä 2016. – Noin sadan paikallisomenalajikkeen etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’ löydettiin kotiseutuaktiivien avulla. Omistajien mukaan omenapuu on istutettu viimeistään 1940-luvun lopulla, ja heidän kuvauksensa hedelmästä vastaa Puutarha-lehden vuosien 1921 ja 1931 kuvauksia, iloitsee tutkija Maarit Heinonen Lukesta.…
