Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Poiminta lehdestä nro 4/2015: Jämpti piha pohjoisessa

    Oravan piha on rakennettu perheen tarpeisiin. Luonnonkivet ja kukkaryhmät hallitsevat etupihalla näkymää, takapihalla on hyvin hoidettu hyötytarha. Lassi-pojalle on pelikenttä sekä sählyyn että jalkapalloon. Piha on selkeä, avara ja siisti.  Katri ja Jyrki Oravan piha sijaitsee Oulun Kellossa, parikymmentä kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Perintömaasta lohkaistu pihatontti on vanhaa peltoa, mutta silti tälle 6300 neliön tontille

  • Voimakkaasti tuoksuva keltamatara

    Lähestyessäni tien vierellä kukkivia keltamataroita (Galium verum)  ja ahdekaunokkeja (Centaurea jacea) nenäni aisti mataroiden voimakkaan, miellyttävän tuoksun jo monen metrin päähän. Onko se hunajainen, vai kuinka keltamataran tuoksua voisikaan luonnehtia? Kuiville kasvupaikoille sopeutunut ja heinä-syyskuussa kukkiva keltamatara on ainoa keltakukkainen mataramme. Se risteytyy helposti valkokukkaisen paimenmataran (Galium album)  kanssa. Hailakamman keltaisena kukkiva risteymä on nimetty

  • Kunniakuja töyhtöangervoista

        Isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus) on hulppea perenna, joka varttuu puutarhan viidakkomaiseksi, melkein pensaaksi kelpaavaksi jättiläiseksi. Yhdessä kesässä se kasvaa naisenkorkuiseksi ja ylikin sekä tekee suurten pilvimäisten kukkatöyhtöjen meren. Istuttamalla kaksi riviä töyhtöangervoita rinnakkain saisi aikaan kukkivan kunniakujan tai käytävän, johon voi sukeltaa sisään kimalaisten suristessa ympärillä. Kosteuttapidättävä ja ravinteikas paikka, ja tämä jätti viihtyy.

  • Tuoksuvainen puolanminttu

    Uusimmalla minttututtavuudellani eli puolanmintulla (Mentha pulegium) on erityistehtävä kasvimaallani. Perusmintusta saadaan lehtiä keittiöön, mutta tämän uutukaisen pitäisi olla kasvimaan vartijana ja pitää etanat loitolla. Kasvin tieteellisen nimen loppuosa, pulegium, viittaa nimittäin kirppuihin, joita sen kuivatuilla lehdillä on perinteisesti torjuttu. Myös muiden syöpäläisten sekä etanoiden sanotaan kaihtavan puolanminttua. Toistaiseksi puolanminttuni saa kasvaa rauhassa ja houkutella kasvimaalle

  • Siniset perunat kukassa

    Ajattelin tänä vuonna kasvattaa jotain hieman erilaista perunalajiketta joten valitsin kokeiluun Blue Congo-nimistä sinistä perunaa. Olen aina pitänyt perunankukkia kauniina (etenkin vaaleanpunaisia) joten tämän lajikkeen sinivioletit kukat kiinnostivat myös kovasti. Nyt perunat ovatkin aivan täynnä näitä upeita vaalean siniliiloja kukkia joita on vain pakko ihailla. Ovat kyllä kauneudessaan aivan yhdenvertaisia monen puutarhaperennan kuten vaikkapa sinilatvan

  • Köyhemmänkin kasvupaikan ruusu

      Ruusuangervoryhmä on pysähdyttävän komea näky täyteläisen vadelmasorbetin värisine kukkineen. Rinnakkaiset nuput ja avautuneet kukat luovat kasvustoon muotojen ja sävyjen vaihtelua.   Angervopensas (Spiraea japonica ’Froebelii’) antaa ruusunpunakukkia vaatimattomammallakin paikalla. Sen väritys on vahva näin kukinta-aikaan, mutta myös syksyllä ruskan värjätessä lehdet oranssinpunertaviksi. Valtteihin lukeutuvat lisäksi nämä ominaisuudet: kasvi talvehtii aika pitkälle pohjoiseen, pysyy noin

  • Metsälauhaa pihan koristeeksi

    Metsälauhan punertava väri kiinnittää huomiota kuivilla kalliorinteillä ja hakkuuaukioilla, joissa heinä voi muodostaa hehtaarien laajuisia kasvustoja. Metsälauhan kukkiva korsi kasvaa noin 30-70 cm korkeaksi. Heinän punertava väri on parhaimmillaan alku- ja keskikesällä, joten juuri nyt hyvä hetki kipaista hakemassa lauhoja ison ulkomaljakon tai ämpärin kanssa. Astian pohjalle kannattaa laittaa valmiiksi vettä vaikkapa kymmenisen senttiä. Paras tapa on

  • Jalokastanja kukassa

    Oletko koskaan nähnyt kastanjapuuta kukassa? Siis sitä kastanjapuuta, jonka paahdetuilla terhoilla herkutellaan talvisaikaan Suomessakin. Jalokastanja (Castanea sativa) on eri puu kuin Etelä-Suomessa hyvin viihtyvä hevoskastanja (Aeusculus hippocastanum), ja eron huomaa etenkin kukista. Kun hevoskastanja kukkii keväällä valkoisin tai vaaleanpunaisin kukkatertuin, ovat jalokastanjan kukat kullankeltaisia pitkulaisia norkkoja. Ja onhan toki terhoissakin eroa. Jalokastanjan pähkinäiset hedelmät ovat

  • Riippuva puutarha sillankaiteella

      Helsinkiläisen kanavan ylittävällä sillalla kasvaa riippuva petuniapuutarha:     Pastellinsinisten ja vahvanpinkkien petunioiden muhkeasta vuoresta pilkistää myös tummanpuhuva lajike, jonka kukissa on kellertäviä raitoja. Joukossa on lisäksi ripaus riippapelargonia töpäkämpine lehtineen. Kanavan ylittää useampi silta, joista jokaisen kaiteelle on ripustettu ryhmä tällaisia värilaatikoita luomaan pirteää kesämieltä ohikulkijoille.  

  • Iloiset päivänkakkarat

    Mahtaako iloisempaa ja kesäisempää näkyä olla, kuin tuulessa keinuvat päivänkakkarat? Ei haittaa, vaikka taivas olisi välillä vähän pilvessä, päivänkakkarakimppu tuo varmasti hymyn huulille keittiön pöydälläkin. Pitkään kukkivat päivänkakkarat sopivat istutusten yhteyteen ja syötävänä kasvina myös kasvimaille ja lapsiperheiden pihoille. Olen kerran nähnyt komean palstaviljelmän, jonka tunnisti jo kaukaa sen edustalla runsaina kukkivista päivänkakkaroista. Saunan vieressä

  • Onko vieraslajien hävittämispakkoon aihetta?

    Ylen aamu-tv:ssä 10.7.2015 haastateltu professori Seppo Turunen teilasi vieraslajien hävittämispakkoa vaativan lakiluonnoksen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Lakiesityksessä on listattu erityisen haitallisiksi 157 vieraslajia, jotka ovat suurelle yleisölle tuntemattomia. – Näistä vain muuttama kuten lupiini, minkki ja rotta tunnetaan, sanoi Turunen. Lakiluonnoksen mukaan tontinomistajan velvollisuus on hävittää haitalliset vieraslajit tontiltaan. Niihin kuuluvat mm. lupiini, jättipalsami. Turusen

  • Pientä vihreää portaankolossa

    Monet mattomaiset maanpeitekasvit, kuten maksa- ja ajuruohot, värittävät parhaillaan kallioita, kiveyksenkoloja ja asfaltinhalkeamia. Kiviportaiden taitteesta löytyi harvemmin vastaantuleva rauniokilkka (Cymbalaria muralis), joka on täyttänyt tarkkaan kivien välissä olevan ahtaan multatilan. Lilliputtimaisuudestaan huolimatta kasvin munuaisenmallisissa lehdissä on mehevää runsautta. Sireeninsävyisiä kukkia avautuu syyskesälle saakka.