Kaikki jutut

Orvokki valittiin Suomen suosituimmaksi kesäkukaksi 22 % ääniosuudella. Seuraaviksisijoittuivat pelargonia 15 ja dahlia 12 prosentilla äänistä. Äänestys järjestettiinkesäkukkia myyvissä suomalaisissa puutarhamyymälöissä kesäkuun ensimmäiselläviikolla. Vaikka viikko oli kylmin ja sateisiin vuosikymmeniin, äänioikeuttaankäytti 18 700 kotipuutarhuria. Äänestyksen järjesti Berner Oy PuutarhanKesä-lannoitteen merkeissä. Orvokki on kiitollinen kesän kukkija. Ensimmäiset lajikkeet voidaan istuttaa ulos jovarhain keväällä, sillä ne sietävät

Valtaosalta hedelmiä ja kasviksia poistuvaterityisvaatimukset heinäkuun alussa. Kurkku on yksi niistätuotteista, joihin Euroopan komission uusi asetusmuutos vaikuttaa.Edelleen kurkun tulee täyttää tietyt vaatimukset, jos siitähalutaan ilmoittaa laatuluokka, kertoo ylitarkastaja Beata Meinander Evirasta. Meinander katsoo, että olemassa oleva tilanne ei kuluttajan kannalta juuri muutu.- Tähänkin saakka on saanut pitää käyriä kurkkuja kaupan, mutta kukaan ei ole halunnut

Suomalaisilla ei ole puutarhojensa suhteen ulkonäköpaineita. Tämä käy ilmiHusqvarnan huhtikuun lopulla julkistamasta tutkimuksesta. Sen mukaan yli 46prosenttia pohjoismaisista puutarhureista suhtautuu puutarhansa ulkonäköön jahoitoon rennosti. Huomattavasti huolehtivampia ovat esimerkiksi ranskalaisetpuutarhurit. Usein pinta-alaltaan suurin elementti puutarhassa on nurmikko. Joillekinnurmikko on puutarhan ylpeys, toisille välttämätön paha. Tasaisen vihreästänurmimatosta toki haaveilevat kaikki: niin kaupunkien urbaanipalstojen,omakotitalon puutarhakeitaiden kuin laajojen maaseutupihapiirienkin

Harva suomalainen osaa olla kesämökillä toimettomana, vaan päivät kuluvat pihatöiden ja muiden pikkuaskareiden parissa. Kukkapenkkien kaunistamisen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää myös mökkipihan puustoon, sillä vanhuuttaan lahoavat tai kasvaessaan laajenevat puut voivat tuottaa ongelmia. Mistä tietää, onko pihapuu laho? Ja mistä mökkiläinen saa apua, jos omat taidot eivät riitä puunkaatoon? Suomalaiset ovat ahkeria mökkeilijöitä. Maassamme on

Viileä alkukesä on viivästyttänyt kotimaisen mansikan markkinoille tuloa. Mansikka näyttää tässä vaiheessa kypsyvän ainakin viikon normaalia myöhemmin. Kun juhannuskin on aikainen, ei kotimaista mansikkaa ole tarjolla niin useissa myyntipisteissä kuin yleensä. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan mansikkaa alkaa tulla markkinoille juhannuksen jälkeen Etelä-Suomen alueelta, mutta määrät ovat viileiden säiden johdosta aluksi vähäisiä. Mansikkasadon määrän arvioidaan

Kesäkuun 2009 nimikkokasvit ovat koivuangervo ja rönsytiarella. Pienikokoinen, pyöreähkö koivuangervo on pensas, joka sopii sekä aurinkoiselle että melko varjoisalle kasvupaikalle.Peittoperennoihin luettava rönsytiarella taas viihtyy parhaiten siimeksessä. Molemmat kukkivat valkoisenaan kesäkuussa. Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry. Koivuangervosta (Spiraea betulifolia) on myynnissä monia lajikkeita. Tyypillinen koivuangervo on 60–100 senttiä korkea ja hyvin tiheäoksainen pensas. Juurivesojen vuoksi pensaasta

Perunat jäävät usein painoaan tarkkailevilla lautasen sivuun. Yleinen harhakuvitelma on, että peruna olisi lihottavaa ruokaa. Todellisuudessa peruna on kuitenkin jopa pastaa ja riisiäkin kevyempi vaihtoehto. Näin todettiin Pro Perunan järjestämässä Arvoa Perunalle -seminaarissa, joka pidettiin 8.6 Tampereella. Moni painoaan tarkkaileva jättää perunat lautasen sivuun, koska perunaa pidetään lihottavana ruokana. Perusteena pidetään perunan ja muiden tärkkelyspitoisten

Kuivalla kalliorinteellä kasvaa jäkälää ja ryhmä aniliininpunaisia tervakukkia. Ne muistuttavat kauempaa katsottuna puna-ailakkeja. Komea ritariperhonen ja vaatimattomampi sitruunaperhonen kiertelevät kukasta kukkaan ja imevät mettä. Myös puolikymmentä mehiläistä pörrää kukkien ympärillä. Yksi mehiläisistä erehtyy nousemaan mäkitervakon kukkavartta pitkin ja jää siivestään kiinni. Kukkavarressa on ruskehtavaa tervamaista töhnää, minkä oletetaan suojaavan kukkaa kiipeäviltä muurahaisilta ja muilta tarpeettomilta

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee käyttämäänulkomaisia pakastevadelmia vain kunnolla kuumennettuina. Eripuolilla maata on esiintynyt kevään aikana norovirusepidemioita,joiden epäillään aiheutuneen ulkomaisista pakastevadelmista, joitaon käytetty täytekakuissa ilman kuumennusta. Evira kehottaa kuluttajia ja suurtalouksia tarkistamaanhankkimiensa pakastevadelmien alkuperän ja ruokamyrkytystenvälttämiseksi nauttimaan ulkomaiset vadelmat vasta riittävänkuumentamisen jälkeen. Ulkomaista alkuperää olevat pakastevadelmatpitää kuumentaa vähintään 2 minuutin ajan 90 asteessa. Elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava

Viime kesänä muutimme omakotitalosta rivitaloon. Pari kolme kuukautta meni sisätiloja remontoidessa ennenkuin ehdimme paneutua surkeassa kunnossa olevaan terassiin ja sen edessä olevaan rinteeseen. Terassin lattia oli päällystetty vinksinvonksin olevilla erikokoisilla tiiliskivillä. Puinen aita oli paikkailtu ja tuettu ylimääräisillä laudoilla. Rinnettä kiersi kolmimetriset ratapölkyt. Unikot olivat valloittaneet koko kukkamaan. Ensin tuli mieleen, että painavista ratapölkyistä voisi

Vuosia sitten kesälomamatkalla Kemissä sain viiruhelpipaakun sukulaisen kukkamaasta, missä se oli päässyt leviämään pieneksi heinäpelloksi. Kun olin nähnyt kasvin leviämisvimman, tiesin pitää sen omalla pihallani alusta alkaen kurissa ja nuhteessa. Bambumaisesti kahiseva viiruhelpi sopii hyvin veden äärelle, mutta mielestäni mainiosti myös kivipihaan. Pulterikivipeltoon on jätetty vajaa puolimetrisiä aukkoja, joihin voi istuttaa viiruhelpiä. Leviäminen on estynyt

Evira muistuttaa viljelijöitä, kauppoja sekä kotitalouksia siitä, että kaikki kasvinsuojeluainerekisteristä poistetut, vanhentuneet tai muuten käyttökelvottomat valmisteet täytyy hävittää ongelmajätteinä. Rekisteristä poistettuja kasvinsuojeluaineita ei saa hävittää tavallisen kotitalousjätteen mukana tai levittää ympäristöön, vaan ne on toimitettava kuntien ongelmajätteiden keräys- tai käsittelypisteisiin. Kuntien on järjestettävä asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen hyödyntäminen ja käsittely. Kunnan jätehuollolla