Kaikki jutut

Seppelvarpu kuuluu monikäyttöisimpiin maanpeitepensaisiin, sillä se viihtyy yhtä hyvin varjossa kuin auringossa. Seppelvarvussa ihastuttavat rento kasvutapa ja liuskainen lehdistö, kun taas pikkuiset vaaleat kukat jäävät sivuosaan. Myös syyskuun perennasuku marunat loistaa kukinnan sijasta lehdistöllään. Marunoiden hopeiset lehdet tuovat vaihtelua vihreisiin kasvimassoihin. Nämä monivuotiset kukat viihtyvät kuivalla, karulla ja aurinkoisella paikalla. Rento- ja pitkäversoinen seppelvarpu (Stephanandra

Kesän eli kesäkuusta elokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila vaihteli maaneteläosan runsaasta 16 asteesta pohjoisimman Lapin vajaaseen 7 asteeseen.Ilmatieteen laitoksen mukaan lukemat ovat suuressa osassa maata asteen verrantavanomaista korkeampia. Kuitenkin paikoin maan keski- ja itäosassa sekäLounais-Suomessa jäätiin aavistuksen keskiarvojen alapuolelle, poikkeamanollessa enimmillään noin puoli astetta. Kesäkuun alussa oli harvinaisen kylmää, ja esimerkiksi 5. kesäkuuta koko maanylin lämpötila

Oma PIHA -lehden sekä uudet että vanhat kestotilaajat saavat halutessaan 100 sipulia kevät- ja kultasahramia pelkkien postituskulujen hinnalla. Kestotilaajan lahjan tilausohjeet löytyvät lehden sivulta 79. Siinä olevaan asiakaspalvelun puhelinnumeroon oli päässyt pujahtamaan virhe: oikea numero on yhteystietosivulla 82, ja se on 010 387 0880. Lehden suosikkikasvipalstalla on kuvattu sahrameita eli krookuksia. Kirkas keltainen kultasahrami (Crocus

Evirassa on käynnistynyt riskinarviointihanke, jossa arvioidaan suomalaisten lasten ja aikuisten altistumista nitraateille ja nitriitille sekä luontaisista lähteistä että lisäainekäytöstä. Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan loppuraportissa vuonna 2011. Hankkeen tavoitteena on määrittää Suomessa yleisimmin käytettyjen kasvisten (luontaiset lähteet) sekä liha- ja makkaraleikkeiden ja juustojen (lisäainekäyttö) nitraatti- ja nitriittipitoisuudet. Riskinarvioinnissa käytetään todellisia ruoankäyttötietoja ja tuotteista analysoituja pitoisuuksia. Tutkimuksella halutaan

Taimistoviljelijät ry:n nimeämät elokuun nimikkokasvit ovat peittopaju ja punahattu, molemmat viihtyvät aurinkoisella paikalla. Peittopaju ’Tuhkimo’ (Salix x aurora) on uusi rentoversoinen ja matala pensas, joka on kuitenkin jo osoittautunut niin kestäväksi, että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on myöntänyt sille FinE-tunnuksen. Kaunopunahattu (Echinacea purpurea) on keskikesästä pitkälle syksyyn kukkiva perenna, joka tarvitsee lämpimän kasvupaikan. Vajaan metrin

Synnytyssairaaloissa neuvotaan äitejä kaalinlehden käyttöön imetyksen apuna. Nettien keskustelupalstoilla vaihdetaan mielipiteitä kaalireseptin hyvistä vaikutuksista rintojen pakkaantumisen ja rintatulehduksen hoidossa. Suomen kätilöliitto neuvoo estämään rintojen pakkaantumista viileillä kääreillä, mm. kaalinlehdellä. Babyidean sivuilla neuvotaan rintojen kylmähoitoa seuraavasti: – Kaalinlehdet jääkaappikylminä ja murskattuina, pyyhkeeseen käärityt pakastevihannespussit tai rahkakääreet rinnoilla auttavat turvotukseen ensi päivinä. Toimivat usein myös tukoksien sekä

– Heinäkuun alun viileiden säiden johdosta mansikat ovat kypsyneet hitaasti. Välillä on kuitenkin saatu aurinkoa ja lämpöä, jotka ovat antaneet mansikoille komean ulkonäön lisäksi hyvän aromin, toteaa toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä. Voutilaisen mukaan lajikevalikoima on nyt laajimmillaan, sillä markkinoilla on yhtäaikaa Honeyoen, Polkan, Darselectin, Koronan, Kimberlyn ja Sonatan marjaa. – Lähiaikoina on

Heinäkuun 2009 nimikkokasvit ovat nukkeruusu ja ritarinkannukset. Molemmat kukkivat keskikesällä ja suosivat aurinkoista kasvupaikkaa. Pienimpiin ruusupensaisiin lukeutuva nukkeruusu sopii yhtä hyvin puistoihin kuin kotipihoille. Se on matala, terve ja helppohoitoinen. Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat kestävät paahdetta ja sadetta. Jaloritarinkannukset ovat perinteisiä perennoja, jotka tekevät kukkapenkistä huomion keskipisteen. Toista metriä korkeat kukinnot ovat täynnä sinisiä, valkoisia tai

Kotimainen mansikka kypsyy nyt vauhdilla, kun lämpötila on viikon päivät ollut yli hellerajan. Etelä-Suomessa on aletaan poimia jo pääsatoa. Suonenjoella pääsesonki alkaa ensi viikolla. – Varhaisimmat harsomarjat on Lounais-Suomesta ja etelärannikolta poimittu. Polkaa on kerätty harson alta ja jo avomaaltakin, toteaa toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Salo arvioi, että Vaasa-Lappeenranta –linjan pohjoispuolella ollaan

Suomessa talvehtineita koloradonkuoriaisia ei tiettävästiole. Suomen lähialueilla kuoriaisten esiintymät viime vuosina eivätole olleet erityisen suuria, joten suurta invaasioriskiä ei tällähetkellä näyttäisi olevan. Evira seuraa ilmavirtojen kehittymistäja kohdentaa tarkastuksia sen mukaan. Kansalaisten aktiivisuuskuoriaisten tarkkailussa ja havaintojen ilmoittamisessa ontärkeää, korostaa tarkastaja Esko Viikari Evirasta. Lähimmät pysyvät koloradonkuoriaisen esiintymisalueet ovatVenäjällä Laatokan etelä- ja itäpuolella. Aikuisina maahankaivautuneina talvehtineet koloradonkuoriaiset