Siirry sisältöön

Yrttien terveyshyödyistä saatu tutkimustuloksia

Jaa artikkeli

Antioksidanttivaikutukset eivät näytä olevan yrttien sisältämien fenolisten yhdisteiden mahdollisten terveyshyötyjen takana, tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa todetaan. Fenolisten yhdisteiden terveyshyödyt voivat välittyä jonkin muun mekanismin kautta.

Proviisori Anna Nurmen väitöstyössä tutkittiin salviaa, timjamia, rosmariinia ja kahta oreganolajiketta, jotka sisältävät runsaasti fenolisia yhdisteitä. Kaikki yrttiuutteet toimivat antioksidantteina käytetyissä koeputkimalleissa, mutta aktiivisuusjärjestys vaihteli menetelmittäin.

Ainakin osa oreganon fenolisista yhdisteistä imeytyi ihmiselimistöön ja metaboloitui tehokkaasti. Siitä huolimatta 45 koehenkilöllä tehdyssä syöttökokeessa ei havaittu antioksidanttivaikutuksia yleisesti käytetyillä, luotettavina pidetyillä mittareilla.

Epidemiologisten tutkimusten perusteella runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Yksi vahvimmista suojavaikutusta selittävistä teorioista pohjautuu ruokavalion hapettumista estävien eli antioksidatiivisten komponenttien toimintaan ihmiselimistössä. Näitä komponentteja ovat muun muassa C- ja E-vitamiinit, karotenoidit ja fenoliset yhdisteet.

Proviisori Anna Nurmi väittelee la 29.3.2008 klo 12.00 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta ”Health from Herbs? Antioxidant Studies on Selected Lamiaceae Herbs in vitro and in Humans”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Viikin Infokeskus, sali 2, Viikinkaari 11. Vastaväittäjänä on dosentti Marina Heinonen ja kustoksena professori Raimo Hiltunen.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Salaattien ja yrttien sinfoniaa ruukkuvihannesviikolla

    Salaattikasvien ja yrttien valikoima on monipuolistunut viime vuosina selvästi ja tarjoaa jokaiselle herkuttelijalle erilaisia makujen ja tuoksujen yhdistelmiä. Syksyään voi piristää esimerkiksi sekoittamalla päivittäin erilaisen salaatin, jossa raaka-aineita vaihtamalla maut, värit ja rapeusmuuttuvat. Viikolla 43 (21. – 27.10.2002) vietetään Ruukkuvihannesviikkoa. Suomalaiset syövät reilut neljä kiloa salaatteja vuosittain henkeä kohti. Tuoreita yrttejä käytetään sen sijaan huomattavasti

  • Yrttiharrastukseen helppo alku

    Tuoreiden yrttien käyttö nousee jatkuvasti. Suosion salaisuutena on se, että yrttien avulla ruokiin tuodaan lisää makuja ja myös näyttävyyttä. Viime vuosien aikana yrtti-innostus on levinnyt koko maahan. Myös kotipuutarhurit voivat päästä helposti yrttiharrastuksen pariin ostamalla kaupasta valmiita yrttejä ja istuttamalla sen ruukkuun tai avomaalle. Ennen istutusta yrttejä typistetään, jotta juuristo jaksaa imeä vettä lehdistölle. Avomaalle

  • Yrteillä makua arkeen

    Suomalaiset ovat opetelleet viimeisten vuosien aikana käyttämään tuoreita yrttejä. Tällä hetkellä me syömme kuitenkin vain 160 grammaa erilaisia yrttejä vuodessa henkeä kohti. Tutuimmat ovat edelleen tilli ja persilja. Suosituimmuusjärjestyksessä kolmannelle sijalle on noussut vauhdikkaasti basilika, jota on opittu käyttämään niin sellaisenaan leivän päällä kuin tomaatin kanssa salaateissa. Basilika maistuu yhä useammin myös yrttiöljyissä ja pestokastikkeissa.

  • Vuoden 2012 Vihannes on yrtit

    Tuoreyrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi vuonna 2012. Ne ovat valloittaneet suomalaiset, ja niitä käytetään yhä enemmän sekä arki- että juhlaruokiin kautta koko vuoden. Tuoretta yrttisatoa saadaan jatkuvasti kasvihuoneilta ja kesällä lisäksi avomaalta. Moni kasvattaa yrttejä itsekin ikkunalla. Yrttitarhoja alettiin perustaa Suomessa 1600- ja 1700-luvuilla. Naantalin luostarissa ja Turun linnassa yrttejä viljeltiin jo 1550-luvulla. Tuolloin yrttien

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.

Kaikki jutut