Viimeisin jääkausi ajoi kahden äkäisesti pistävän muurahaislajin, silo-ja ryppyviholaisen, pohjoisessa asuvat yhdyskunnat kohti etelää.Biologi Jenni Leppäsen Helsingin yliopistossa tekemä väitöstutkimuspaljastaa, että nykyisten suomalaismuurahaisten esi-isät viettivätpitkää talvea laajalla alueella. Paluumarssi Suomeen on kulkenutitäistä reittiä, kun taas ruotsalaismuurahaisten esi-isät matkasivatnykypaikoilleen Espanjan ja Ranskan tienoilta.
Viimeisin, noin kymmenen tuhatta vuotta sitten päättynyt jääkausi ajoipohjoisen eläimistön vähissä erin kohti suotuisampia ja eteläisempiäalueita. Mukana vaelsivat myös muurahaiset.
Muurahaisten vetäytymispaikat eli refugiot ovat tähän asti olleethämärän peitossa. Eurooppalainen eläimistö on perinteisesti odotellutjääkauden loppumista lähinnä Espanjan, Italian ja Balkanin tienoilla.Biologi Jenni Leppäsen väitöstutkimus paljastaa kuitenkin, että kokoSuomessa yleiset ryppyviholainen ja sen sukulainen, kusiaiseksikinkutsuttu siloviholainen viihtyivät myös sekä idempänä ettäpohjoisempana.
– Nykyisin meillä esiintyvien silo- ja ryppyviholaisten esi-isät ovatsaattaneet majailla aina Siperiasta Italiaan ulottuvalla alueella.Niitä on voinut olla myös nykyisen Turkin tienoilla. Kylmänkestävämmätryppyviholaiset ovat pystyneet elämään mahdollisesti jopa lähelläikiroudan rajaa, kertoo Helsingin yliopiston Bio- jaympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Leppänen.
Mitokondrion DNA viittaa alkukotiin
Jenni Leppänen perustaa tuloksensa ympäri Eurooppaa ja Siperiaakerättyyn DNA-materiaaliin. DNA on eristetty solujen energiatehtainatoimivista mitokondrioista, jotka siirtyvät sellaisinaanmuurahaiskuningattarelta munasolun välityksellä kaikille senjälkeläisille.
Mitokondrio-DNA:ssa tapahtuu mutaatioita vain harvakseltaan.Mutaatioita tutkimalla voidaan päätellä, milloin jokin linja on eronnutalkuperäisestä. Samankaltaista tutkimusta on tehty myös ihmisillä, kunon pyritty etsimään ihmiskunnan alkukotia.
– Kun tutkitaan alkuperäisen lähtöpaikan eliöiden mitokondrioita,niiden DNA:sta löytyy runsaasti sekä myöhemmin syntyneitä ettäalkuperäisiä linjoja. Mitä kauempana alkukodista ollaan, sitä vähemmänerilaisia linjoja on, Jenni Leppänen selittää.
Silo- ja ryppyviholaisten matka nykyisen Suomen alueelle jääkaudenjälkeen on kulkenut samaa reittiä kuin monilla muillakin maaeläimillä:lounaan ja kaakon kautta, mutta mahdollisesti myös suoraan idästä.
– Tämä poikkeaa selvästi ruotsalaisten lajikumppaneiden esi-isienreitistä. Jääkauden aikana ne ovat oleskelleet Espanjan ja Ranskanalueella tai joissain tapauksissa hieman keskemmällä Eurooppaa.Ruotsalaisviholaiset ovat saapuneet Ruotsiin läntistä reittiä, JenniLeppänen toteaa.
FM Jenni Leppänen väittelee 30.11. kello 9.00 Helsingin yliopiston bio-ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Phylogeography andpopulation genetics of social paratisism in Myrmica ants(Viholaismuurahaisten fylogeografia ja sosiaalisen loisinnanpopulaatiogenetiikka). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessaViikinkaari 5, Biokeskus 2, auditorio 2041.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tutustu Oma PIHA -lehteen
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Kotimaisten marjojen käyttö ruokavaliossa näyttää lupaavalta keinolta paksusuolisyövän ehkäisyssä, elintarviketieteiden maisteri Marjo Misikankaan 7.12.2007 tarkastetusta väitöskirjatyösta ilmenee. Ruokavalio, joka sisälsi 10 prosenttia lakkaa, puolukkaa tai valkoherukkaa, pienensi kokeellisessa paksusuolimallissa sekä kasvainten lukumäärää että kokoa kontrolliin verrattuna. – Tuloksia voidaan hyödyntää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä, vastaväittäjänä toiminut professori Hannu Mykkänen Kuopion yliopistosta totesi väitöstilaisuudessa. Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva
Etelä-Karjalan Maaseutukeskus järjesti elokuun 2002 puolivälissä suomalais-venäläiselle viljelijä- ja tutkijaryhmälle opintomatkan Keski-Ruotsiin ja Norjaan. Matkalla tutustuttiin länsinaapurien marjanviljelyyn ja -tutkimukseen. Mansikan viljelystä esiin nousivat erityisesti lajike- ja kasvinsuojelukysymykset. Länsinaapureissamme mansikan viljely on kehittynyt samaan suuntaan kuin meilläkin: tilakohtaiset pinta-alat ovat kasvaneet, pienten sivutoimiviljelmien määrä on vähentynyt. Suurilla yksiköillä suunnataan myös vientiin, lähinnä eteläisiin naapurimaihin. Suurillakin
Rypälemehu muuttuu käymisprosessissa viiniksi useiden hyödyllisten mikrobien avustuksella. Joskus sammioon pääsee kuitenkin myös haitallisia bakteereja, jotka pilaavat viinin. Tutkija Lucia Blasco MTT:stä kehitti väitöstutkimuksessaan DNA-tunnistukseen perustuvia menetelmiä, joilla viinille vahingolliset maitohappo- ja etikkahappobakteerit havaitaan nopeasti ja tarkasti jo käymisprosessin varhaisessa vaiheessa. Blasco työsti tutkimuksessaan erilaisia DNA-molekyylin pätkiä eli koettimia, jotka sitoutuvat haitallisten bakteerien soluihin ja
Pohjois-Suomen kesän pitkät päivät ja viileät yöt tarjoavat poikkeukselliset kasvuolosuhteet monille uusille viljelykasveille. Viime perjantaina tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan Pohjois-Suomessa on mahdollista saada yhtä suuri tai jopa suurempi ja laadukkaampi minttusato kuin Keski-Euroopassa. Minttua väitöskirjaansa varten tutkineen Abbas Aflatunin työn perusteella löytyivät mintun kasvatukselle sopiva maan pH ja ravinnetasapaino, istutustiheys, sopiva kasvilaji ja lajike ja lisäysmenetelmä
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
