Tyrnin poiminnasta kilpailu poiminnan kehittämiseksi

Tyrnin viljelyn suurin pullonkaula on marjan poiminnan hankaluus. Tyrnin poiminnan Suomenmestarin tittelistä kisataan ensimmäistä kertaa 13.9.2003 Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla, Ruukissa. Tarkoituksena on poimia mahdollisimman paljon kauppakelpoista, ehjää ja roskatonta marjaa tyrnipensasta vioittamatta. Kilpailussa on sarjat sekä yksilö- että joukkuetasolla. Joukkuekilpailussa joukkueen koko on 3 henkeä.

Kilpailu järjestetään Ruukin maaseutuoppilaitoksella pidettävien Luomu- ja tyrnimarkkinoiden yhteydessä. Kilpailupaikalla voidaan lisäksi tutustua markkinoilla oleviin tyrnin poimintaa helpottaviin kaupallisiin laitteisiin ja koneisiin. Kilpailun järjestäjä on Pohjois-Pohjanmaan alueella toimiva Tyrni elinkeinoksi -hanke.

Hankevetäjä Soile Prokkolan mukaan kilpailun tarkoitus ei tosin varsinaisesti ole poiminnan kehittäminen, sillä kyseessähän on käsinpoimintakilpailu.
– Kyllähän hyvien poimijoidentekniikasta tietenkin voi oppia ottaa, toteaa Prokkola.

– Perimmäinen tarkoitus on saadatietoa laajalle yleisölle poiminnan vaikeudesta ja sitä kautta ymmärrystäkotimaisen marjan kalliille hinnalle, mikä juontaa juuri korkeastapoimintakustannuksesta.

– Koneellistaminen on vaikeaa, koska pensas vioittuu herkästi. Rannikolla piikkisen luonnontyrnin sadonkorjuussa käytetään tyrnipuristimia. Puristaminen vioittaa pensasta ja korjattu mehu ei ole yhtä laadukasta kuin kokonaisista marjoista valmistettu mehu.

– Aikaisemmin sadonkorjuun helpottamiseen on etsitty huonolla menestyksellä ratkaisua mm. marjojen pakastuspoiminnasta Rakennustempo Oy:n kanssa. Kolmena syksynä on testattu kehitteillä ja jo markkinoilla olevia tyrninpoimintaratkaisuja, joista paras oli imuun perustuva poimintalaite. Pensaan poimittavuudesta ja käsinpoimintatekniikasta riippuen tällä voitiin poimintaa nopeuttaa 9 – 111 % käsinpoimintaan verrattuna.

Prokkolan mukaan lajikejalostuksella pitäisi saada huomattavaa parannusta kukkaperän pituuteen, marjan kokoon ja irtoavuuteen, jotta poiminta voidaan koneellistaa tehokkaaksi leikkaamatta ja vioittamatta pensasta. Samalla myös käsinpoiminta helpottuisi. Nykyisten lajikkeiden marjat ovat niin tiukasti kiinni, että joukkoirtisanoutumista on niille mahdoton järjestää. Ravistelijalla voidaan joidenkin helpoimmin irtoavien ulkomaisten lajikkeiden kuten Ljubitelskajan satoa korjata. Laite kuitenkin vioittaa kuorta ja poimitut oksat saattavat kuolla sen seurauksena.

– Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä on kehitelty poimintakoneita, jotka leikkaavat oksat ja irrottelevat marjat koneessa. Vain harvojen lajikkeiden marjat irtoavat näinkään ilman pakastusta. Leikkauksen jälkeen sadonkorjuuseen tulee 1 – 2 välivuotta. Lisäksi sato pysyy alhaisena, koska pensas jää pieneksi toistuvien leikkausten takia.

– Tyrni elinkeinoksi -hankkeessa ei satsata uuteen laitekehittelyyn, koska monet muut hankkeet ovat keskittyneet korjuun koneellistamiseen. Ainoastaan Pohjoisen laatumarjat -hankkeessa aloitetun reppumallisen imurin kehittelyä jatketaan. Prototyyppi valmistui 1999 ja syksyllä 2000 kone oli mukana poimintatestauksissa, mutta laitteessa on vielä paljon parantelemisen varaa. Myös lajikejalostuksen kautta on mahdollista saada huomattavaa helpotusta poimittavuuteen. Oman poimintalaitteen lisäksi testataan markkinoille tulevien poimintalaitteiden käyttökelpoisuutta, kertoo tutkija Soile Prokkola.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA

Mainos päättyy