Tunneliviljelystä on ollut vaikea saada tietoa. Lepaa 2011 näyttelyssä julkistettiin marjan- ja vihannesten viljelijöille suunniteltu Tunneliwiki. Siinä on hyödynnetty sosiaalisen median keinoja niin, että sinne on kenen tahansa mahdollista laittaa omia kokemuksia ja keskustella tunneliviljelyyn tai kotipuutarhan kasvihuoneviljelyyn liittyvistä asioista.
Tunneliwikin rakentamisessa on ollut mukana Opiferum Ay, VIDICO -hanke sekä HAMKin Lepaan opiskelijoita. Tunneliwiki löytyy nettiosoitteesta wiki.tunneli.fi
Tunneliwikissä voi perehtyä tunneliviljelyyn
Tunneliviljelyyn perehtynyt viljelijä Sirkku Holttinen kertoo, että Keski-Euroopassa mansikan- ja vadelmanviljely on jo suurelta osin siirtynyt kasvutunneleihin eli kausihuoneisiin marjan laadun parantumisen ja satomäärien kasvun, sadon ajoituksen ja homeongelman pienenemisen vuoksi.
– Ruotsissa ja Norjassakin on jo molemmissa sata hehtaaria marjaa tunneleissa. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa ollaan tunneliviljelyssä vielä aivan alkutekijöissä ja siksi täällä tarvitaan tietoa ja kokemusten vaihtoa tunneliviljelystä.
Tunneliviljelyn etuja ovat mm. pidempi kasvukausi ja helpompi luonnonmukaisen viljelyn toteuttaminen. Lisäksi sato-odotukset ovat suuremmat ja paremmat kuin perinteisellä avomaaviljelyllä.
Holttisen mielestä tunneliviljelyteknologiaan siirtyminen parantaisi suomalaisten viljelijöiden kilpailukykyä.
– Tunneliviljelyn vähäiseen määrään on pääosin syynä tietämättömyys sekä suomalaisten tukimuotojen kankeus.
Tunneliwiki on osa VIDICO -hanketta
VIDICO-hankkeessa osaamista tehdään näkyväksi digitaalisin keinoin. Pk-yrityksissä olevaa osaamista ja tietotaitoa on tallennettu eri keinoin vuodesta 2009. Mukaan on lähtenyt jo 11 yritystä, joista Peltosirkun tila on yksi.
– Yrityksissä on saatu tallennettua ja jaettua arvokasta hiljaista tietoa, kun on alettu pohtimaan osaamisen digitalisointia. Hiljaisen tiedon tallennus ja siirto korostuu poikkeustilanteissa sekä muutostilanteissa. Näitä tilanteita yrityksissä on esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotto tai avainhenkilöiden eläkkeelle siirtyminen. VIDICO hanketta koordinoi Innopark Programmes Oy, kertoo projektipäällikkö Virpi Messman.
Wikikirjoittamisessa idea on yhteisöllisessä kirjoittamisessa. Tunneliwikiin on saatu innokkaita kirjoittajia mm. HAMKin opiskelijoista. Opiskelijat ovat tuottaneet opintoihinsa liittyen osan tunneliwikin sisällöstä.
Hortonomiopiskelija Hanna Rummukainen puutarhatalouden koulutusohjelmasta on tehnyt sisältöä erityisesti mansikoiden tunneliviljelystä. Multimediaakaan ei ole unohdettu, Visamäen yksikön opiskelija on ollut mukana toteuttamassa videosisältöä tunneliwikiin.
Lue Puutarha-Sanomien digitaalisesta arkistosta ”Espanjan mansikkatuotanto siirtyi muovin alle.” Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomat nro 4/2010. Lehden hinta 5 €.
Klikkaa tästä, ja lue artikkeli
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Isännän (tai emännän) viiri liehuu lippusalossa aina, kun talossa ollaan paikalla. Läsnäolon lisäksi viiri viestii muustakin. Yleisin viiri on maakuntaviiri, joka kertoo joko sen, missä ollaan tai sen, mistä tullaan. Moni haluaa viirin avulla viestittää synnyinmaakunnastaan. Maakunnan lisäksi voi kertoa myös, sattuuko olemaan ruotsinkielinen. Viime aikoina ovat yleistyneet myös kunta- ja kaupunkiviirit. Niissä esiintyy usein
Suomessa kasvatetaan tänä talvena liki 60 miljoonaa tulppaania. Tulppaanien kasvatus tukkumyyntiä varten on keskittynyt puoleen kymmeneen kauppapuutarhaan. Joensuun Kukkatalo on yksi omaan myyntiin viljelevistä yrityksistä, kerrotaan Puutarha-Sanomat lehden numerossa 1/2010. Ismo Kesänen kertoo olleensa pokerinpelaaja ennen kuin joutui sattumalta tekemisiin kukka-alan kanssa Porvoon Kukkatalo Oy:ssä. – Jos on kukkakauppiaan kanssa naimisissa, ei voi olla alaa
Oma PIHA -lehti tavoitti vuonna 2020 huomattavasti enemmän lukijoita kuin edellisvuotena, kertoo vastikään julkaistu KMT 2020 -tutkimus. Kun suurimmalla osalla aikakauslehdistä paperilehden lukijamäärä laskee, on Oma PIHA -lehden lukijamäärä noussut 12,6 prosenttia edellisvuodesta. Painetun Oma PIHA -lehden kukin numero on tavoittanut keskimäärin 143 000 lukijaa vuonna 2020, kun vastaava luku edellisvuonna oli 127 000. Harva
Tänään loppiaisena oli oikein hyvä ulkoilukeli. Niinpä kiersin pitkän lenkin, ja jälleen Skogbyn ruukkialueen kautta, missä on riittänyt kuvattavaa kerta toisensa jälkeen. Entisestä patoaltaasta merenlahteen laskevassa purossa vesi ryöppysi kuin isommassakin koskessa. Pakkanen oli jäädyttänyt puron rannoilla oleville talventörröttäjille ja pensaille roiskuneet pisarat. Joidenkin kasvien tai oksien ympärille oli kertynyt käsivarren paksuinen jääkerros. Muutamista ottamistani
