Sataa tihuuttaa ja on hämärää. Ensi vilkaisulla ulkona näyttää tähän aikaan vuodesta harmaalta ja kuolleelta. Lumi satoi, suli, ja maa on taas musta.
Mutta juuri silloin on laitettava saappaat jalkaan ja lähdettävä ulos. Harmaudesta löytyykin värejä ja sävyjä. Ruskeaa, mustaa, vihreää, voimakkaan punaista. Vesipisarat paljailla oksilla kääntävät maailman ylösalaisin ja kimmeltävät kuin pienet jalokivet. Nurmikko pukkaa vielä vihreää vartta, tuulessa keinuva talipallo odottaa herkuttelijoita.
Pienen happihyppelyn jälkeen mielikin on parempi. Ja luonnon kauneus, se ei ole kadonnut minnekään.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Syysvärikarkkipussin perukalta on etelässä löytynyt vielä viime päivinä tällaisia sävyjä. Väreistä vastaavat niin julkisten viheralueiden kuin kotipihojenkin kivijalkakasvit pensasangervot sekä tuhkapensaat. Ne viherryttävät, ja varsinkin pensasangervot myös kukittavat haasteellisempiakin kasvupaikkoja. Nyt syksyllä on ilo seurata, miten monet näistä pensaista heräävät aivan uudenlaisiksi ilotulituskoristeiksi.
Kukkivat ruusuorapihlajapuut (Crataegus x media) ilahduttavat nyt kesäkuussa superkerrannaisella kukkamassallaan, jolle tummanvihreät lehdet luovat tyylikkään kontrastin. Ruusuorapihlaja kannattaa istuttaa suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Paahdettakin tämä ihanuus kestää. Ruusuorapihlaja varttuu korkeimmillaan noin nelimetriseksi puuksi tai pensaaksi. Yleisin lajike on alunperin englantilainen ’Paul’s Scarlet’. Viehättävä tuoksuvatukka (Rubus odoratus) edustaa herkän yksinkertaisterälehtistä vaaleaa pinkkiä. Pensas viihtyy parhaiten kosteuttapidättävässä
Sävykkäässä helsinkiläisistutuksessa kukkii oranssinpunertavia japaninkelloja, ja etualaa kirjavoittaa valkovihreälehtinen maahumala. Japaninkellon nuput aukeavat keltaisina, mikä tuo lisävaihtelua istutuksen ilmeeseen. Japaninkello ja maahumala ovat kestäviä kasveja kesän ruukkuistutuksiin. Japaninkello jatkaa kukkimista ilman vanhojen kukkien nyppimistäkin. Maahumalan voi istuttaa myös amppeliin, sen verran reipas kasvamaan se on.
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Syksyn tulo ei tarkoita kukkaloiston loppumista, vaan kukintaa riittää jopa talveen asti. Lisäksi puutarhaan tuovat väriä puiden, pensaiden ja perennojen lehtien ruska.
Syyshohdekukat kukkivat loppukesällä ja alkusyksyllä, kun muita kukkia ei paljon ole. Lämpimänsävyiset keltaiset, oranssit ja punaiset kukkamykeröt tuovat vahvaa hehkua ja hohtoa puutarhaan – juuri sitä kaivataan syksyn lähestyessä.
WWF kampanjoi toista vuotta rakennetun ympäristön villiinnyttämisen ja elinympäristöverkoston luomisen puolesta. Katso alta villiinnyttämisen vinkkilistaa🌻
Nyt poimitaan kurtturuusun kiulukoita ja peitetään tatarkasvustoja. Vieraslajiasetus teettää torjuntatöitä monella kotipihalla.
Puutarha on helppohoitoisin, kun se täytetään kasveilla, jotka kasvavat rehevästi, peittävät maan ja tulevat samalla toimeen toistensa kanssa. Mitä tehdä, jos sattuu pitämään myös hennoista ja pienistä kasveista?
Kenties maailman yleisimmät rikkakasvit ovat yllättäen ravintokasveja. Juolavehnän juuria voi jopa jauhaa ja käyttää leipätaikinaan.
