Siirry sisältöön

1800-luvulla eläneelle englantilaistaiteilijalle, suunnittelijalle ja liikemiehelle William Morrisille kotiarjen kaunistaminen liittyi yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten työläisten oikeuksien toteuttamiseen. Hän myös kiinnitti huomiota käsintekemisen arvostamiseen aikana, jolloin Iso-Britannia massateollistui nopeasti.

William Morris oli osakkaana vuonna 1861 perustetussa yrityksessä, joka tuotti kankaita, huonekaluja ja tapetteja sekä suunnitteli sisustuksia. Yrityksessä panostettiin taiteilija-käsityöläisten yhteisöllisten työolojen laatuun sekä siihen, että työ tuotti tekijöilleen iloa. Morrisin näkemyksenä oli, että muutoin ei valmistuisi hengeltään hyviä arjen kauneutta lisääviä sisustustuotteita.

Didrichsenin taidemuseon näyttely Helsingin Kuusisaaressa välittää William Morrisille tärkeää ajatusta kodista kokonaistaideteoksena. Teema näkyi hänen asunnoissaan ja tuli esille myös 1800-luvun lopun Arts & Crafts -liikkeen myötä.

Puutarhasuunnittelu sekä rakennusten sisätiloja kuvioivat kasvi- ja eläinaiheiset tapetti-/kangaskuosit liittivät asuintaloja ympäröivään luontoon. Britteinsaarten historiaan sointuvat ritarihahmot loivat romantiikan aikakauden henkeä vaikkapa lasimaalauksiin.

Didrichsenin näyttely perustuu William Morrisin perintöä säilyttäneiden tahojen sekä kotimaisten lähteiden esineistöön. Morrisin sisustuskuoseja on edelleen valmistuksessa.

Painolaattoja ja kasvikuvioita Didrichsenin näyttelyssä.

PUUTARHOJA VILLA GYLLENBERGIN SEINILLÄ

Niin ikään Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevassa Villa Gyllenbergissä voi jatkaa matkaa taiteen kuvaamien puutarha-aiheiden maailmaan 'Runollinen todellisuus – 1920–40-lukujen taidetta, muotia, muotoilua ja puutarhoja' -näyttelyssä.

Jules Cavaillès: Iso asetelma vuodelta 1949. Villa Gyllenbergin näyttelystä.

Puutarhojen paratiisillinen tunnelma hehkuu Villa Gyllenbergin näyttelyteoksissa monissa pastellisävyissä. Näyttelyn yleisilme kuvastaa Ranskassa maailmansotien välillä virinnyttä jälki-impressionismin tyylisuuntaa, jota useat suomalaistaiteilijatkin alkoivat toteuttaa esimerkiksi opiskeltuaan maassa.

Jules Cavaillès: Silittäjätär vuodelta 1949. Huonekasveja seurana arjen töissä tässä Gyllenbergin näyttelyn maalauksessa.

Valkonarsissit ja tulppaanit kukkivat Rut Brykin seinäkeramiikassa. Tove Jansson taas maalasi muun muassa etelämeren fantasiapuita. Sam Vanni kuvasi helein värein esimerkiksi puistonäkymää Helsingin Munkkiniemestä (valokuva tässä alla).

Villa Gyllenbergin näyttelyssä on esillä myös otteita 1920-1940-lukujen puvustosta sekä sisustuksesta. Niitä suunniteltaessa innoituttiin historiallisesta koristeellisuudesta esimerkiksi 1700-luvun rokokoo-kaudelta.

Marie Laurencin: Nuoren naisen muotokuva vuodelta 1923. Villa Gyllenbergin näyttelystä.
Taiteen kuvaamien puutarhojen lisäksi loppukesän kasvikauneutta löytyy myös Villa Gyllenbergin pihalta. Taustalla Wäinö Aaltosen Aleksis Kivi -veistos.

📍William Morris -näyttely 30.8.2026 saakka Didrichsenin taidemuseossa, www.didrichsenmuseum.fi

📍Runollinen todellisuus – 1920–40-lukujen taidetta, muotia, muotoilua ja puutarhoja -näyttely 13.9.2026 saakka Villa Gyllenbergin taidemuseossa, www.villagyllenberg.fi

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *