Siirry sisältöön

Piondoft i sommarnatten

Jaa artikkeli

Pioner hör till trädgårdens drottningar med överväldigande vackra blommor och doft som från en underbar dröm. Efter blomningen står de fint kvar till hösten med sitt mörkgröna bladverk.

När växterna får växa lite som de vill blir det ibland fina kombinationer som här där en klematis i brist på annat stöd klättrat upp i ’Bowl of Beauty’ pionen. Resultatet är bättre än den allra finaste floristbuketten.

Pionen ’Bowl of Beauty’ har fått sällskap av en klematis. I bakgrunden blommar klockklematis och daglilja.

I ett annat hörn av trädgården har penningblad och revsuga bildat en tät matta på egen hand. Revsugans mörka, nästan vinröda bladverk ger en fin kontrast till penningbladets friskt gröna bladverk.

Penningblad och revsuga bildar ett färgrikt marktäcke.
, , ,

Intresset för trädgård och växter har följt mig genom livet. Jag kan fortfarande på samma sätt som ett barn fascineras av de små detaljerna i en blomma. I mitt jobb som landskapsplanerare är helheten och de små detaljerna lika viktiga. I min trädgård har jag både prydnads- och nyttoväxter. Många är gamla traditionella växter som har en historia att berätta. Andra är nyheter som jag testar för att se om de är användbara i mina planer och texter. Förutom trädgård som både är mitt yrke och min hobby seglar jag med familjen och tränar agility och rallylydnad med mina hundar.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Marraskuun vivahteita

    Kotimaisten kielten keskus kertoo vanhajuurisen ’marras’ -sanan viittaavan sekä luonnon kuihtumisen että edesmenneiden muistamisen aikaan. Ollaan jo lepokaudella, jonka myötä kuitenkin tapahtuu vielä paljon, mutta hienoviritteisesti. Maatumisen tärkeä prosessi esimerkiksi rullaa taustalla takaamassa ravinteiden kiertoa seuraavankin vuoden kasveille. Marraskuun vetisten sääkuvien yhteydessä näkee aina vain korostettavan maiseman harmautta. Kun tarkemmin katsoo, ovat luonto ja puutarha

  • Scillansinistä

    Yksi kevään alkupuolen odotetuimmista kukkijoista on scilla, tuo pieni ja ponteva sipulikasvi, joka levittäytyy mattokasvustoiksi esimerkiksi nurmialueilla ja pensaanalusilla. Viralliselta nimeltään idänsinililja (Othocallis siberica) on kuitenkin kotoisin läntisestä Aasiasta. Meille sitä on istutettu 1800-luvulta lähtien, ensin kartanopuutarhoihin. Sittemmin scilla on osoittautunut niin sopivaksi oloihimme, että moni asutuspaikkakin on voinut jo kadota, mutta scillat vielä kukoistavat

  • Valkoista mansikkasatoa näkyvissä

      Yksi heinäkuun kivoista puutarhayksityiskohdista ovat valkosatoisina pilkottavat metsämansikat, jotka johdattavat ajatukset kasvimaailman monimuotoisuuteen. Niiden kasvusto vihannoi viime blogitekstissäni kuvatun mäkimeiraminiityn lähettyvillä. On mukavaa, miten aromikkaiksi ja makeiksi nämä kalpeat, Maatiainen ry:n taimipäivien yllätyskasvista lähtöisin olevat pikkumansikat ovat osoittautuneet! Metsämansikka on lehdiltään ja kukiltaan kaunis kasvi koristeenakin. Se sopisi vaikkapa maanpeittäjäksi niin luontopihalle kuin rakennetumpaankin

  • Keltalehtinen nokkonen

    Kävimme hetki sitten koiran kanssa iltalenkillä. Otin pitkällä putkella varustetun kameran matkaan tarkoituksenani kuvata maisemia matalalta paistavassa ilta-auringossa. Paluumatkalla peltotien varren limenvihreä kasvusto kiinnitti huomioni ja lähempi tarkastelu osoitti lehtien kuuluvan nokkoselle (isonokkonen, Urtica dioica). Keltalehtiset yksilöt kasvavat tavallisten vihreiden limassa. Oletteko joskus nähneet tällaisia jossain? Minä en.  

Uusimmat jutut

  • Valoisa valkoinen

    Valkoisen ystäviä on paljon. Valkoinen on puhdas, viaton ja valoa heijastava väri, joka ei muodosta riitasointua minkään muun kanssa. Jos ottaa istutusten suunnitteluun ohjenuoraksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin tyylin, tulee jokaisessa kukkapenkissä olla siveltimenveto mustaa ja valkoista.

  • Valoa pimeisiin päiviin

    Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.

  • Asterien kukintajuhla kestää loppukesästä syystalveen

    Syksyt ovat nykyään pitkiä ja lauhoja. Välillä saattaa olla kylmä viikko, vähän luntakin, sitten plusasteinen sää taas jatkuu. Etelä-Suomessa lokakuu on kelvollinen, toisinaan jopa mainio asterien kukintakuukausi. Pohjoisempana saman voinee sanoa syyskuusta. Istuta puutarhan aurinkopaikoille astereita ja muita syyskukkijoita, sillä ne ilahduttavat valtavasti. Syksyn viileydessä kukinnat kestävät viikkokausia.

  • Amaryllis – talven kaunein kukka  

    Kesällä on kesäkukkia, talvella on… ritarinkukkia! Komeisiin kukkiin syttyy kimaltava hehku heti, kun puunlatvoissa hiipivä talviaurinko suuntaa edes himmeän säteen kohti ikkunalautaa. Lasin takana häämöttävä lumi antaa arktisen taustan tropiikin väreille. Tästä alkaa talvinen tarina.

Kaikki jutut