Hopeavillakko hohtelee yhä useammassa kesäkukkaistutuksessa.
Uuden puutarhavuoden alussa on hyvä muistella edellisvuonna korvan taakse kertyneitä havaintoja kivoista kasveista. Nyt on vuorossa erikoisen pehmytlehtinen kesän kasvi, hopeavillakko (Senecio candicans) 'Angel Wings'. Se on alkanut hohdella viime vuosina yhä useammassa puutarhamyymälässä, julkisessa kesäkukkaryhmittelyssä ja kotipihan ruukkuistutuksessa. Hieno kasvin verson hopeasävy onkin ja lehtimuoto kuin huopainen lampaankorva!
Hopeavillakkoa voisi suunnitella istuttavansa aurinkoisen tai puolivarjoisen kesäkukkaruukun kohokohdaksi. Viihtyessään villakko kasvaa melko nopeaa tahtia pieneksi arkkitehtoniseksi pensaaksi, joka kookkuudestaan huolimatta näyttää kuunhohtoisen keveältä, ja saattaa joskus kukkiakin. Kasvi kestää kuivuutta ja jopa vaatii kasvualustan, joka läpäisee hyvin vettä.
Kirjoitan tekstejä kasvien maailmasta, puutarhastani Hangon saaristossa ja vuodenaikojen inspiroimia juttuja koti- ja ulkomailta. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.
Kesäkukkaistutuksesta saa näyttävän ja tyylikkään käyttämällä kasveja, joiden koristearvo perustuu kauniisiin lehtiin. Lehtikasvit ovat myös oiva tausta värikkäille kukille. Kasvit kesäisiin istutuksiin valitaan yleensä värikkäiden kukkien perusteella. Monet tutut kesäkukat, kuten petuniat, orvokit ja lumihiutaleet, peittyvätkin kukkapilveen taitavan kasvattajan käsissä. Mutta silloin kun kukat eivät ole kasvissa pääosassa, pääsevät lehtien värisävyt ja muodot esille aivan
Talvi keikkuen tulevi. Välillä pakastaa ja luntakin sataa, mutta enimmäkseen loka- ja marraskuu ovat varsin leutoja. Maa pysyy sulana tai sulaa aina uudelleen, ja puutarhassa pääsee askaroimaan kaikenlaista. Kunpa vain olisi enemmän valoa!
Jos piha ei saa lumipeittoa, kuten joskus rannikkoalueilla käy, paljastuu istutusalueilta aika paljonkin ihasteltavaa. Talviseen vihreyteen kannattaa suorastaan panostaa.
