Ihana kielo (Convallaria majalis) on aloittanut kukintansa. Kauniit kukat ja huumaava tuoksu ovat luonteenomaisia tälle kansalliskukallemme. Kielon lehdet ovat ehytlaitaiset ja kielen muotoiset, joiden perusteella se on saanut suomenkielisen nimensä. Kielon leveät silposuoniset lehdet ovat pareittain, ja niiden väliin kasvaa n. 20 cm korkea kaartuva kukkavana. Yhdessä kukkavanassa voi olla jopa 12 valkeaa kellomaista kukkaa. Kielo on kaikilta osiltaan myrkyllinen kasvi ja siitä on löydetty ainakin 38 sydämen toimintaan vaikuttavaa ainetta. Kielon kukissa on hyvä tuoksu, minkä vuoksi niitä käytetäänkin hajuvesien raaka-aineena. Kielo valittiin kansanäänestyksellä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.
Aurinkoista viikonloppua!
Kun Anneli kirjoitti Oma PIHA -lehden blogia, hän asui Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Hän panosti pienehkön omakotipihan ilmeen kohentamiseen tavoitteenaan värikäs ja yllätyksellinen pihapiiri. Puutarhassa käytettiin runsaasti sekä luonnonkiveä että vuolukiveä. Lisäksi pihapiiriä elävöittivät patsaat ja koristeet. Anneli on huomannut, että ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän kaupunkipihojen kauniiksi laittaminen, jotta piha tuottaisi iloa ja nautintoa.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Hyvää nimipäivää kaikille Kielo tai Pihla -nimisille henkilöille ja kaikille puutarhaystäville ihan muuten vain kesäistä kielonpäivää! Voi kyllä sanoa että tämä päivä on todella ollut kielon päivä, niin runsaasti ne edelleen kukkivat ja täyttävät luonnon upealla tuoksullaan. Kielo leviää todella voimakkaasti vahvojen juuriensa avulla ja se on kaunis ja siisti peittokasvi metsäpuutarhassa. Heiveröisempien kasvien rinnalle
Olimme reissussa runsaan viikon. Kotiin oli niin mukava palata, kun runsaasti kukintaa oli odottamassa. Kauniin kukinnan lisäksi puutarha on täynnä lumoavia tuoksuja. Syreeni Tammelan kaunotar on kauneimmillaan. Pidän paljon unikoista ja nyt saammekin ihailla idänunikon kaunista kukintaa. Tammelan kaunotar #gallery-2 { margin: auto; } #gallery-2 .gallery-item { float: left; margin-top: 10px; text-align: center; width: 50%;
Kun maas on hanki ja järvet jäässä, on tyydyttävä ihailemaan ikkunalla kukkivia kasveja. No, eihän täällä eteläisimmässä Suomessa ole tietoakaan hangista ja järvetkin ovat niin heikoissa jäissä, että tuskinpa edes innokkaat pilkkimiehet niille uskaltautuvat. Alkavalle viikolle on tosin luvattu pakkasta toistakymmentä astetta, muttei sentään lumisateita. Itä-Afrikasta ja Madagaskarilta kotoisin oleva, maailman suosituimpiin ruukkukasveihin kuuluva tulilatva
Rivitalollemme johtavan tien vierellä – kuin portinpylväinä – on kaksi suurta betoniastiaa kesäkukkia varten. Tänä kesänä niistä toisessa kukkii karjalanneito ja toisessa verenpisara. Kasvit oli sijoitettu amppeliruukkuun, kun ne hankittiin kesäkuun alussa puutarhaliikkeestä. Kohtalaisen runsaalla kastelulla ja säännöllisellä lannoituksella varsinkin verenpisara on menestynyt hyvin tällä puolivarjoisella ja avoimella paikalla, missä sen voidaan olettaa jatkavan kukintaansa
Havukasveja ei voi nuorentaa leikkaamalla alas kuten lehtipensaita. Aidaksi tai muotopuiksi istutettuina niitä on kuitenkin saksittava säännöllisesti. Vuorimäntyjä kannattaa typistää, jotta niistä kasvaa tuuheita.
Valkoisen ystäviä on paljon. Valkoinen on puhdas, viaton ja valoa heijastava väri, joka ei muodosta riitasointua minkään muun kanssa. Jos ottaa istutusten suunnitteluun ohjenuoraksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin tyylin, tulee jokaisessa kukkapenkissä olla siveltimenveto mustaa ja valkoista.
Miltä kotipihalla tai mieluisassa puistokohteessa näyttää marrassävyjen ajanjaksona? Puistomaiseman vaihtelevuuteen eri vuodenaikoina on kiinnitetty erityistä huomiota Kotkan Sapokanlahden vesipuistossa.
Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.
Syksyt ovat nykyään pitkiä ja lauhoja. Välillä saattaa olla kylmä viikko, vähän luntakin, sitten plusasteinen sää taas jatkuu. Etelä-Suomessa lokakuu on kelvollinen, toisinaan jopa mainio asterien kukintakuukausi. Pohjoisempana saman voinee sanoa syyskuusta. Istuta puutarhan aurinkopaikoille astereita ja muita syyskukkijoita, sillä ne ilahduttavat valtavasti. Syksyn viileydessä kukinnat kestävät viikkokausia.
Joulukukkakausi alkaa hyvissä ajoin. Voidaan puhua oikeastaan syystalven kukkasesongista.
