Merimaisemat ovat erottamaton osa Bretagnea, ja monet kävelyreitit johdattavat luontoon. Kallioisella jyrkänteellä kasvaa tanskankuirimoja, jotka kukkivat pienin valkoisin kukin.
Keltaiset kukkapilvet loistavat sinistä taivasta vasten. On helmikuun puoliväli Ranskan Bretagnessa, enkä saa katsettani irti kukkivista mimosapuista. Yhtäkkiä niitä tuntuu olevan kaikkialla: pihoilla, teiden varsilla ja pellon pielissä, istutettuina ja villiintyneinä.
Osa mimosista eli hopea-akaasioista (Acacia dealbata) on isoja, vankkarunkoisia puita, osa taas on kuin risuista pajukkoa, joka nyt kukkii ja levittää miellyttävää tuoksua ympärilleen. Vaikka Australiasta kotoisin oleva mimosa on eksoottinen ilmestys Bretagnessa, ei niihin kesällä kiinnitä juurikaan huomiota. Talvinen kukinta onkin mimosan juhlahetki.
Mieleni tekee taittaa mimosanoksa mukaan vietäväksi, kun äkkään tiellä trimmauspuuhissa olleen puutarhurin auton lavalta pudonneen oksan. Se kelpaa. Jatkan matkaa pieni aurinko kädessäni.
Tanskankuirimot ovat tyypillinen näky Bretagnen rannikoilla.
Talvinen puutarhamatkakohde
Bretagne on kiehtova vierailukohde talviloman aikaan. Suurin osa lomailijoista suuntaa Alpeille ja muihin laskettelukeskuksiin tai lämpöisen auringon perässä Välimeren rannoille. Puutarhamatkailijalle hiljainen Bretagne tarjoaa kuitenkin paljon nähtävää. Atlantin valtamereen kurottava niemimaa nauttii Golfvirran tuomasta lämmöstä, jonka ansiosta kaukomaidenkin kasvit viihtyvät pihoilla ja puutarhoissa. Aurinkoisina helmikuun päivinä lämpötila saattaa nousta jopa seitsemääntoista, vaikka aamuvarhaisella talojen huurteiset katot kertovat kylmistä öistä ja sää on muuten yhä talvinen.
Quimperin kaupungin keskusaukiolla komeilee ainavihreä kuningasmagnolia. Sen rinnalla tähtimagnolia on hurmaavan herkkä kukkiessaan.
Alueen kuuluisat puutarhat avautuvat vasta maalis–huhtikuussa, mikä antaa hyvän tekosyyn nyt vain kulkea ympäriinsä nauttimassa varhaiskevään katuistutuksista ja kukkivista puista, kurkistella pihoille ja retkeillä luonnossa.
Olen matkalla Morbihaninlahteen laskevalle Loc'hjoelle ja jään ihailemaan tien vieressä kukkivaa mimosapuuta. Sen vieressä loistaa oranssinpunaisiin kukkiin peittynyt aidanne. Pihaansa siistivä mies vahvistaa arvaukseni: se on kiinanruusukvitteni (Chaenomeles speciosa). Ne kasvavat näillä main näyttävän kokoisiksi pensaiksi.
Magnolian kukintaa malttaa odottaa, kun jo nuputkin ovat niin näyttäviä.
Kamelioita ja magnolioita
Talven kukkijoihin kuuluvat myös kameliapensaat (Camellia). Itä-Aasiasta kotoisin olevalle teepensaan sukulaiselle täkäläinen ilmasto ja maaperä sopivat mitä parhaiten. Jopa kolmemetriksiksi kasvavat kameliat koristavat porttien pieliä ja etupihoja niin, että ohikulkijatkin saavat nauttia kukinnan kauneudesta.
Japanista kotoisin oleva kamelia viihtyy Bretagnen ilmastossa. Lajikkeita on lukuisia ja kukkiva kameliapensas bretagnelaistalon vieressä on yhtä tavallinen näky talvella kuin hortensiat kesällä.
Eri kamelialajeja on parisen sataa ja lajikkeita 40 000, joten jokaiselle löytyy oma suosikki. On punaista, valkoista, vaaleanpunaista, raidallista, yksinkertaista ja kerrottua. Toiset kamelioista pudottavat kukkansa maahan kokonaisina, toiset varistavat terälehdet romanttiseksi matoksi pensaan alle. Suurin osa kamelioista ei tuoksu, mutta talvikamelianakin tunnettu Camellia sasanqua levittää ympärilleen miellyttävää kukkaistuoksua.
Kamelioiden kukintaa seuraavat magnoliat, joita näkee pihoilla, puistoissa ja kaupunkien aukioilla. Quimperin taidemuseon ja katedraalin välissä komeilee ainavihanta kuningasmagnolia (Magnolia grandiflora), jonka valkoiset kukat avautuvat vasta kesällä. Nyt sen vieressä kukkii suloinen tähtimagnolia (M. stellata), jonka valkoiset kukat saavat puun näyttämään siltä, kuin se olisi saanut lumipeitteen ylleen. Thaborin puistosta Rennesissä löytyy puolestaan kokonainen magnolialehto eri lajikkeineen.
Hopea-akaasiaa kutsutaan yleisesti mimosaksi, sillä lehdet muistuttavat tuntokasvin (Mimosa pudica) lehtiä. Tuoksuvaiset kukinnot ovat pörröisiä kuin pikku tiput.
Kotipihojen suosituin magnolia lienee ranskalaista alkuperää oleva loistomagnolia (M. × soulangeana), jonka kookkaat magentanpunaiset kukat puhkeavat lehdettömille oksille. Loistomagnolian esitteli vuonna 1820 kasvitieteilijä Étienne Soulange-Bodin (1774–1846) onnistuttuaan risteyttämään kiinalaisen tulppaanimagnolian (M. liliiflora) ja valkokukkaisen jademagnolian (M. denudata).
Mukulaleinikkien keltaiset kukat nousevat komeasti vihreiden lehtien keskeltä.
Kadunvarsien varhaisia kukkijoita
Aurinkoisten päivien siivittämänä kevät tuntuu etenevän aimo harppauksin, ja kuun lopussa kaikkialla näyttää kukkivan. Piikkiherneet (Ulex) kukkivat yhä kullankeltaisin kukin, narsissit (Narcissus) koristavat katuistutuksia ja mukulaleinikit (Ficaria verna) teiden varsia.
Bretagnelle tyypilliset piikkiherneet kukkivat koko talven. Vielä helmikuussakin näkee kukkivia pensaita.
Asuinalueella kulkiessa katse kiertää kotipihoilla, missä paikalliset ja kaukomaiden kasvit elävät sulassa sovussa. Aurinkoisilla ojanpientareilla ovat vuorenkilvet (Bergenia) puhjenneet purppuraiseen kukkaan. Yhdellä pihalla loistaa taikapähkinä (Hamamelis), jonka oksat ovat peittyneet iloisen keltaisiin, huitulaisiin kukkiin. Toisella puolen tietä kukkivat aidanteeksi istutetut oratuomet (Prunus spinosa). Näky on hurmaava, kun tumma oksisto on valkoisia, henkäyksen kevyitä, pulleita kukkaterttuja täynnä.
Ranskassa panostetaan julkisiin istutuksiin kaduilla ja liikenneympyröissä, joiden ilme muuttuu vuodenaikojen mukaan. Talvella istutuksiin tuovat väriä orvokit, mutta nyt niiden tilalla on värikkäitä esikoita, narsisseja sekä hyasintteja, joiden voimakasta tuoksua ulkoilma laimentaa sopivasti.
Taikapähkinäpensas kukkii kullankeltaisena varhain helmikuussa.
Luontopolun kukintaa
Luonnossakin kevät etenee. Teen pienen lenkin Le Pouldun kylästä lähtevää kävelypolkua pitkin, joka myötäilee Atlantin valtamerestä nousevia rantakallioita, jatkaa peltojen viertä pieneen metsikköön ja edelleen takaisin kylään. Näissä maisemissa kulkivat aikoinaan Pont-Avenin taidemaalarit, mutta yhtä lailla polulla saa hyvän käsityksen alueen luonnosta.
Merenrantakallioita peittää vihreä kasvillisuus. Pikkiriikkiset valkoiset kukat kuuluvat tanskankuirimoille (Cochlearia danica), jotka nimestään huolimatta ovat tyypillisiä kasveja Bretagnen rannikoilla. Niiden lisäksi merituulia uhmaavat sirot vaaleanpunaiset laukkaneilikat (Armeria maritima).
Polku johtaa edelleen peltojen ohi ja nurmelle, joka kimaltelee auringossa valkokukkaisina kaunokaisina (Bellis perennis) ja taivaansinisinä persiantädykkeinä (Veronica persica). Lisää yllätyksiä löytyy, kun polku kaartaa sivujoen uomaa pitkin metsämaisemaan. Villit kääpiöesikot (Primula vulgaris) ovat puhjenneet kukkaan, vaikka paikka ei ole edes aurinkoisin. Siellä ne kuitenkin kurkistelevat maatuvien lehtien ja sammaleisten kivimuurien suojasta.
Eksoottisia kasveja ei luontopolulla näy, mutta kylään palatessa silmä äkkää taas jotakin uutta. Kivimuurin reunalla nostavat päätään kapeiden vihreiden lehtien keskeltä vitivalkoiset iberianlaukan kukinnot (Allium triquetrum). Kotoisin tämä herkkä kaunotar on Välimeren alueelta, mutta hyvin se näyttää viihtyvän myös Bretagnessa.
Ruusukasveihin kuuluvan oratuomen kukat ovat kuin lumihippuja. Tiheäkasvuista pensasta käytetään usein aidanteissa. Suloisen vaaleankeltaiset kääpiöesikot ovat tavallinen näky varhain keväällä ojanpientareilla ja metsäpoluilla.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tutustu Oma PIHA -lehteen
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Design- ja Arkkitehtuurimuseoissa Helsingissä on meneillään maaliskuun loppuun asti kiintoisa yhteisnäyttely, johon puutarhaihmisen kannattaa tutustua. ’Garden Futures – Suunnittelua luonnon kanssa’ -näyttely avaa puutarhojen suunnitteluun liittyviä taustaideoita ja -ihanteita meiltä ja maailmalta. Niin yksityisempien puutarhanlaatijoiden kuin esimerkiksi laajoja puutarhakaupunkitiloja suunnitelleiden näkökulma on esillä. Näyttely kohdentaa ajatuksia myös siihen, miten puutarha voi heijastaa tulevaisuudessa entistä
Yksi Ranskan puolituntemattomista helmistä on Ploermelin pikkukaupungissa Bretagnessa sijaitseva hortensiapolku, Le Circuit des Hortensias. Kyseessä on ranskalaisittainkin ainutlaatuinen puutarhapolku, jonka varrelta löytyy puolisensataa hortensialajiketta ja viitisentuhatta pensasta. Kirjoitin polusta jutunkin Oma Pihaan (5/2016), ja tänä vuonna, heinäkuun alussa, lähdin katsomaan miltä siellä nyt näyttää. Ihmisiä oli vähän, koko paikka oli lähes yksin meidän. Edellisestä vierailusta oli
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta. Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
