Olen valinnut tähän postaukseeni luontokuvia kasveista, perhosista ja linnuista parin viikon ajalta (6.4.-20.4.). Hankoniemen huhtikuinen kevät on ollut vielä melko viileä. Vaikka perhosia ja esim. kimalaisia on jo näkynyt etsimässä mettä varhain auenneista kukista, ja muuttolintuja on palaillut etelänmailta, ei makrolla tai muullakaan kuvattavia ötököitä ole juurikaan ilmestynyt näköpiiriini.
Ensimmäinen punarinta ilmestyi pihallemme 6.4. Huomasimme sen ensin terassin aidalla. Jäin kamera kourassani odottamaan sen ilmestymistä uudelleen. Eikä kauan tarvinnutkaan ventata, kun se lennähti terassin edessä olevalle lasipöydälle. Samana päivänä havaitsin pääasiassa Lapin tunturikoivikoissa viihtyvän järripeipon sammuttavan janoansa ajoradan vesilätäköstä Tammisaaressa. Västäräkkiä pääsin kuvaamaan seuraavana päivänä, kun se yllätyksekseni heilutti pyrstöään ruukin karpalosuolla!
Meriharakka tepasteli 12.4. nurmikolla Hangon Itäsatamassa. Tuolloin kuvasin myös sinivuokkoja, joiden väri oli yllättävän tummaa lilaa. Ehkäpä tuo väri aiheutui isojen kuusten varjostamasta kasvupaikasta. Huhtikuun 13. päivänä avautui ensimmäinen valkovuokko pihallamme. Muuten päivä sujui perhosten kuvaamisessa.
Laulujoutsenpari oli uiskentelemassa 17.4. pienellä lammella Tvärminnen tien varrella. Siellä lammen rannalla ne ovat pesineet jo monena keväänä. Poikkesimme lammen rannalla myös 20.4., jolloin joutsen oli pesällään, ja muninta varmaankin jo mielessä.
#gallery-2 { margin: auto; } #gallery-2 .gallery-item { float: left; margin-top: 10px; text-align: center; width: 33%; } #gallery-2 img { border: 2px solid #cfcfcf; } #gallery-2 .gallery-caption { margin-left: 0; } /* see gallery_shortcode() in wp-includes/media.php */
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Kevättä ilmassa! Vaikka meillä on vielä aika paljon lunta maassa, ilma on kuitenkin niin täynnä valoa, lämpöä ja vahvoja keväänmerkkejä, että kyllä se kevät on täällä. Eilen aurinkoisella ilmalla suuntasimme kävelylenkkimme Utran saarille Joensuussa – luonnollisesti kera kameroiden. Tällaisena näyttäytyy Pielisjoki aurinkoisena kevätpäivänä. Puutarhakuvia en vielä laittele, koska ei juuri ole mitään
Onko mitään ihanampaa kuin tuore tulppaanikimppu tammikuussa? Pari kimppua sekavärisiä tulppaaneita toivat välittömästi kevään tuntua olohuoneeseen. Leikellessäni varsia hieman lyhyemmiksi, ilmaan levisi raikas ja vehreä tuoksu. Nyt kun keväästä voi vain haaveilla, on mukavaa sisustaa kevättä kotiin leikkokukkakimpuilla sekä myös värikäin kukkakuosein. Viime keväänä kirsikankukat alkoivat kukkia olohuoneen seinällä tapetin muodossa ja nyt tuntuukin että
Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta. Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet
Mahdollisimman luonnonmukaisen hyötytarhan perustaminen on arjen ekoteko. Tasapainoisessa puutarhassa ravinteet kiertävät, komposti tuottaa multaa ja satokasvit voivat hyvin. Kotitarveviljely on nykyisessä maailmantilanteessa ajankohtaisempaa kuin koskaan.
