Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot sitten 1980-luvun. Näistä poikkeuksellisista olosuhteista johtuvat kasvikuolemat paljastuvat nyt vähitellen kevään edetessä.
Tammikuussa kovat 20–30 asteen pakkaset tulivat Oulua myöten lumettomaan ja märkään maahan. Noin kolme viikkoa kestänyt ankara pakkasjakso on vioittanut kylmälle alttiita juuristoja ja jo silloin osattiin odottaa suuria vaurioita.
– Huonoja kuulumisia tuhoista on jo saatu viheralueilta, taimistoista, pihatarhureilta, marjanviljelyksiltä ja syksyn metsänistutusaloilta. Suurimmat menetykset nähdään erityisesti syksyn istutuksissa, jotka eivät ehtineet kunnolla juurtua, kertoo Jyri Uimonen Taimistoviljelijät ry:stä.
– Nyt kevään edetessä on käynyt ilmi, että talvi on koitunut tuhoksi myös monille vanhemmillekin istutuksille. Tavallisia talviamme hyvin kestävät kasvit ovat kuolleet.
Lokakuun alun pakkasetkin tuhon syynä
Tammikuun lumettoman ajan kovat pakkaset on vain yksi osasyy kasvikuolemiin. Viime kesä oli märkä, kylmä ja lyhyt, joten kasvit eivät ehtineet varautua normaalisti talven tuloon. Lisäksi lokakuun lyhyt pakkasjakso vaurioitti useita kasvilajeja, esimerkiksi pensashortensiat ja ryhmä- ja maanpeiteruusut kärsivät jo silloin.
Uimosen mukaan monien tavallisesti hyvin kestävien pensaslajien versot ovat kuolleet talven aikana.
– Ne voidaan vielä pelastaa voimakkaalla alasleikkauksella, jos juuret ovat pysyneet elossa.
– Tässä vaiheessa kärsineen näköisten havukasvien toipumisesta ei voi sanoa mitään varmaa. Tässä vaiheessa ruskettuneet havukasvit voivat vielä toipua, joten niitä ei vielä kannata vaihtaa uusiin. Esimerkiksi tuivio on joka kevät pronssinruskea, mutta vihreä väri palautuu alkukesällä. Talvituhojen lopullinen laajuus selviää juhannuksen aikoihin.
Pensaiden, köynnösten ja puiden lisäksi myös perennat kärsivät talvesta. Perennapenkeissä tuhoja paljastuu jatkuvasti lisää. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa moitteettomasti ainakin 30 vuotta menestyneet tutut perennalajit kuten malvat, kurjenpolvet, kuunliljat, pionit, päivänliljat, syysleimut, bellikset, taponlehdet ja talviot ovat kärsineet pahoin.
Tuhoja myös taimitarhoilla
Suuri osa kevään taimitoimituksiin tulevista taimista on varastoitu kylmävarastoissa taimitarhoilla. Kuitenkin merkittävä määrä astiataimista on Suomessa perinteisesti talvetettu ulkona. Koska suojaavaa lumipeitettä ei saatu, tuhosivat tammikuun pakkaset runsaasti näitä taimia. Tästä johtuen monista kasvilajeista on jo nyt toimitusvaikeuksia ja kesän lähestyessä ongelmat vain pahenevat.
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.
Poikkeuksellisen ankarasta talvesta johtuvat huomattavat kasvikuolemat ovat nyt lopullisesti selvinneet. Talven jäljiltä vielä pitkään juroneidenkin kasvustojen pitäisi jo olla vihertyneitä. Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot kolmeenkymmeneen vuoteen. Tammikuussa kovat 20-30 asteen pakkaset tulivat Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta lumettomaan ja märkään maahan.
Hedelmän- ja marjanviljelijät ovat huolissaan kasviensa talvehtimisesta. Tuntuu siltä, että huoleen on aihettakin. Syyskesä oli kuiva ja ennätyslämmin syyskuun puoleen väliin asti. Viikon sisällä ilma muuttui kylmäksi ja paikoin oli koviakin pakkasia. Lokakuun puolen välin jälkeen mitattiin jopa – 20- -25 C lämpötiloja. Yleisesti lehdet jäätyivät puihin ja pensaisiin ja saattoivat riippua niissä vielä vuoden
Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.
