Poikkeuksellisen ankarasta talvesta johtuvat huomattavat kasvikuolemat ovat nyt lopullisesti selvinneet. Talven jäljiltä vielä pitkään juroneidenkin kasvustojen pitäisi jo olla vihertyneitä. Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot kolmeenkymmeneen vuoteen.
Tammikuussa kovat 20-30 asteen pakkaset tulivat Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta lumettomaan ja märkään maahan. Noin kolme viikkoa kestänyt ankara pakkasjakso on vioittanut kylmälle alttiita juuristoja ja jo silloin osattiin odottaa suuria vaurioita.
Suurimmat menetykset on nähty erityisesti syksyn istutuksissa, jotka eivät ehtineet kunnolla juurtua. Nyt kevään edetessä on käynyt ilmi, että talvi on koitunut tuhoksi myös monille vanhemmillekin istutuksille. Tavallisia talviamme hyvin kestävät kasvit ovat kuolleet.
Surullista viestiä viherrakentajilta
Jyri Uimonen Taimistoviljelijät ry:stä kertoo, että viime syksyn istutuksista lähes kaikkien viherrakentajien kohteista on sellaisia, joissa on ollut talvituhoja.
– Ainoastaan viidellä prosentilla viherrakentajista ei ole ollut syksyn istutuksissa lainkaan tuhoja. Syksyn istutetuista taimimääristä puolet on tuhoutunut neljänneksellä rakentajista. Lopuilla kuolleiden taimien määrä oli 10-40 %. Nämä luvut selvisivät ammattimaisille viherrakentajille tehdystä kyselystä.
Samaisessa kyselyssä kävi ilmi, että talvi on koetellut myös vanhempia istutuksia. Kolmen viimeisen vuoden aikana istutetuista taimista kuoli viime talven aikana 10-20 prosenttia. Tässä luvussa ei ole mukana viime syksyn istutukset.
Tavallisesti hyvin kestäviä kasveja kuollut
Viime syksyn istutuksista on tuhoutunut pääosin tuijia ja matalia havukasveja sekä tammia, köynnöksiä, ruusuja, seppelvarpuja ja ikivihreitä perennoja. Vanhemmistakin istutuksista on kuollut paljon erittäin kestävinä pidettyjä pensasangervoja, pensashortensioita, pensasruusuja ja perennoja.
Viime talven jäljiltä kasvituhojen määrä on harvinaisen suuri. Vaikka ilmastonmuutos etenee ja vähitellen vuoden keskilämpötilat nousevat, ovat tällaiset tuhotalvet mahdollisia. Viime vuosisadalla vastaavia ankaria pullonkaulatalvia oli kerran kymmenessä vuodessa. Nyt sellaista saatiin odottaa kolmekymmentä vuotta vuodesta 1987.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Pihakalenteri 2025
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Talvi tuli kerralla koko Suomeen. Nyt puutarhakasveja koettelee pakkanen ja kuivattava tuuli. Myyrät, jänikset ja peurat voivat aiheuttaa lisätuhoja, kun niiden luontaiset ruokailupaikat vähenevät. Myöhemmin talvella myös lumen aiheuttama kuorma rasittaa puita ja pensaita. Jos kasvien talvisuojaus unohtui, nyt on viimeinen hetki estää vauriot. Arat monivuotiset kasvit, kuten jaloruusut ja monet kivikkokasvit, kannattaa suojata viimalta
Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot sitten 1980-luvun. Näistä poikkeuksellisista olosuhteista johtuvat kasvikuolemat paljastuvat nyt vähitellen kevään edetessä. Tammikuussa kovat 20–30 asteen pakkaset tulivat Oulua myöten lumettomaan ja märkään maahan. Noin kolme viikkoa kestänyt ankara pakkasjakso on vioittanut kylmälle alttiita juuristoja ja
Lämpötila on koko maassa laskenut parina yönä alle nollan, Itä-Suomessa pakkasta on ollut jopa 6 astetta. Tällainen halla saattaa jo vioittaa mansikkaa ja herukoita. -Viimeaikaiset hallat on mansikalla voitu torjua sadetuksella. Varsinaiset vauriot tiedetään kuitenkin vasta myöhemmin, toteaa Katri Paukkunen Pohjois-Savon Maaseutukeskuksesta. Mansikalla on esiintynyt koko maassa tavanomaista enemmän talvivaurioita. Puutarha-agronomi Katri Paukkusen mukaan vaurioita
Pitkäksi venynyt helleaalto on vauhdittanut mansikan sadon kypsymistä ja onlopettamassa mansikkakauden lyhyeen ainakin Etelä- ja Väli-Suomessa.Pohjois-Suomessa mansikkakausi sen sijaan on parhaimmillaan. Kotimaista rasiamansikkaa on kuitenkin tarjolla syyskuulle saakka, sillä satokautta jatkavat tänä vuonna istutetut ns. satotaimet. Myös vadelma- ja herukkakausi on alkamassa. Helteetkypsyttivät mansikkasadon nopeasti, joten satokausi on jäämässä odotettualyhyemmäksi. Talvivaurioiden ja kuivuuden vuoksi mansikkasadon
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
