Puutarhasta nautitaan kaikilla aisteilla. Katse kiertää näkymissä, korva nauttii lintujen laulusta ja nenä nuuskii kukkien tuoksua. Syötävät kasvit kutkuttavat makuhermoja ja käsi koskettaa koristeheiniä tai puun runkoa. Vaisto lukee kasvien maailmasta, mitä tuleman pitää.
Aisteistamme yksi nousee vahvimmin esiin puutarhoja tarkastellessa: näkö. Miltä puutarha näyttää on ensimmäinen asia, mihin kiinnitämme huomiota. Arvioimme puutarhan kokoa, maan muotoja, kasveja, puita ja kävelypolkuja. Katse vaeltaa ja pysähtyy näyttävään kukkapenkkiin, viherkasvien keskellä pilkistävään veistokseen tai kimaltelevaan vesiaiheeseen.
Puutarhaa luonnostellessa mietitään ensin kokonaisuuksia ja sitä, miten tontin luontaiset ominaisuudet tulevat parhaiten esiin. Perussuunnitelma on hyvä tehdä paperille, mutta jotta sen voi tehdä, on kierrettävä pihaa ja katseltava. Mistä kulmasta puutarhaa katsotaan? Millainen näkymä avautuu ikkunasta? Entä portilta, huvimajasta tai pihakeinusta?
Kaikki pihat ja puutarhat on tehty katseltaviksi. Erityisesti katseen merkitys korostuu keskieurooppalaisissa barokkipuutarhoissa, joissa muoto ja geometriset kuviot on suunniteltu tarkkaan kaavaan ja pakopisteeseen katoavaa perspektiiviä hyväksi käyttäen. Krumeluurit muotokuviot näkyvät täydellisimmillään ylhäältä päin katsottuina. Puutarhan keskelle laskeuduttaessa kuvioita on jo vaikeampi hahmottaa, sen sijaan pensaiden leikkausmuoto, kokoerot ja kasvien värileikki korostuvat.
Näköaisti on olennainen myös kiinalaisissa ja japanilaisissa puutarhoissa, joissa näkymät on mietitty katsomiskulman mukaisesti. Pyöreästä oviaukosta avautuu täydellisesti sommiteltu puutarhanäkymä, ja käyskentelypuutarhoissa maisema vaihtuu aina mutkan takana. Pelkästään katsomista varten tarkoitettuun puutarhaan astutaan fyysisesti vain puutarhurin roolissa.
Myös englantilaiset, romanttisen maisemamaalauksen mieleen tuovat maisemapuutarhat on tehty katseltaviksi. Ero on kuitenkin selvä: luonnollisuutta imitoiva näkymä muotoutuu katseen mukana kumpuilevassa nurmimaisemassa, jota vanhat lehtipuut ja kävelypolut rytmittävät.
Oma pihapuutarha toteutetaan eri tavoin kuin linnojen ja kartanoiden puutarhat tai julkiset puistot, mutta perusasiat pysyvät samoina. Pihan muotoja voi korostaa poluilla, maisemaa jatkaa ympäröivään luontoon ja katsetta johdatella haluttuun suuntaan. Myös ikkunasta avautuvat näkymät otetaan huomioon. Puita ja korkeita pensaita ei kannata istuttaa liian lähelle ikkunaa, jolloin ne varjostavat sisätiloja ja toisaalta estävät näkymät pihaan. Ikkunan alla olevat istutukset on hyvä pitää sen verran matalina, että katse kantaa niiden yli. Mahdollisuuksien mukaan voi myös miettiä, peittävätkö puut näkymiä ympäröivään luontoon tai viljaville pelloille vai otetaanko ne mieluummin osaksi omaa pihamaisemaa.
Taajamassa piha rajataan tavallisesti lauta- tai pensasaidoin, jotka toimivat samalla puutarhan kehyksinä. Pienikin piha voidaan suunnitella esteettisesti kiehtovaksi sijoittamalla kasvit yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, suosimalla mataliksi jääviä puita ja käyttämällä poluilla astinkiviä.
Jos piha on erityisen pieni, siitä voi tehdä kokonaan katsottavan. Tällaiset terassilta käsin ihailtavat puutarhat ovat suosittuja etenkin Japanissa, missä tilaa ei ole aina runsaasti tarjolla. Katseltava pienoispuutarha toteutetaan kokonaan silmän ehdoilla esimerkiksi viherkasveja, sammalta, kiviä ja kukkivia pensaita hyödyntäen.
Silmä etsii aina värejä. Moni kaipaa kesäisin kukkaloistoa – mitä värikkäämpää ja rehevämpää, sen parempi. Tärkeää on istuttaa lomittain eri aikoihin kukkivia kasveja, jotta väripaletti säilyy tasaisen loisteliaana koko kesän.
Värityksessä voidaan suosia myös tiettyä värisävyä ja välttää toisia. Jotkut kaihtavat keltaisia kukkia, toiset halajavat juuri niitä. Keltaisen, oranssin, punaisen ja vihreän yhdistelmistä syntyykin hienoja sävymaailmoja, joita ilta-aurinko vielä korostaa. Vastaväreillä puolestaan luodaan dramatiikkaa. Klassisen rauhallista ilmettä vihreään yleissävyyn tuovat vitivalkeat kukat, kuten juhannusruusu, valkoiset kärhöt ja pionit. Pieni sininen tai violetti säväys joukossa rikastaa kokonaisuutta.
Myös valon ja varjon leikkiin on hyvä kiinnittää huomiota. Auringonpalvojat rakastavat suoraa, porottavaa paistetta, mutta puutarhassa toimii yleensä paremmin puolivarjo. Valoa voi pehmentää sijoittamalla lehtipuita sopiviin kohtiin tai johdattamalla köynnöskasvin kasvamaan pergolan päälle. Vihreän lehvistön läpi siivilöityvä valo luo hienoja tunnelmia puutarhaan. Puutarha näyttää erilaiselta eri vuorokaudenaikoina. Aamuhämärä on taianomaista aikaa, keskipäivän aurinko usein latistaa, kun taas laskevan auringon valo saa puutarhan jälleen hehkumaan.
Puutarhan yksityiskohdat näkee uudella tavalla, kun ottaa avuksi kameran, kynät tai vesivärit tai kun asettuu muuten aloilleen pitemmäksi ajaksi katselemaan. Nyt huomaa tuulen henkäyksen heinissä, valon muutoksen, puutarhan pienet asukit. Käy pitkäksesi nurmikolle, katsele maisemaa ruohonjuuritasolta ja käännähdä sitten selällesi, näe pilvien lipuvan ylitsesi. Kaikki se on puutarhan maisemaa.
Katsetta voidaan ohjailla haluttuun suuntaan monin tavoin. Kaartuva polku johdattaa syvemmälle puutarhaan, katse seuraa sitä. Intensiivinen näkymä syntyy puolestaan pakopistettä kohti johtavasta suorasta hiekkakäytävästä tai korkeiden puiden reunustamasta puistotiestä.
Erilaisilla katseenvangitsijoilla käännetään pää haluttuun suuntaan, niiden olemassaolo ikään kuin varastaa katseet. Katseenvangitsija voi olla patsas, kookas kivi tai muu pihassa oleva objekti, mutta myös nurmikon keskellä oleva kukkasaareke tai muotoon leikattu pensas. Vehreyden keskellä pilkottava vesiaihe tai soliseva puro miellyttää niin ikään silmää.
Katseen merkitys ilmenee myös siinä, mitä puutarhasta halutaan jättää näyttämättä. Jäteastiat piilotetaan pensasistutusten taakse tai niille nikkaroidaan sievä maja, jonka eteen kenties istutetaan kukkia. Komposti ja lehtikomposti sijoitetaan yleensä tontin nurkkaan pois katseiden ulottuvilta, ja ne voi vielä naamioida istutuksin tai köynnöskasvein. Rujo kantokin näyttää kauniilta, kun sen ympäröi istutuksilla tai nostaa sen nokkaan kukkaruukun. Puutarhaan voi luoda myös katseilta suojaisia soppia, joihin vetäydytään lukemaan kirjaa tai mietiskelemään maailman menoa.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Elämme juuri nyt vuoden pimeintä aikaa, ja monille kaiketi ankeintakin, kun lumi ei vielä valaise maisemaa, taivas on paksussa pilvessä ja vettä vihmoo päivittäin. Säätiedotusten mukaan parempaa säätä ei ole luvassa päiväkausiin. Ilman lämpötila on tosin pysytellyt melko korkealla, päivällä jopa lähellä kymmentä astetta. Omaa mieltäni ainakin piristää katsella kuvia ja muistella tätä komeasti Hangon
En tiedä ihanampaa kuin iltahetket keväisessä puutarhassa. Pitkät valoisat illat takaavat sen että ulkona voi puuhastella vielä pitkään. Vaikka koko ilta tuli oltua ulkona, lähdin vielä pienelle kierrokselle hieman ennen iltakymmentä kun aurinko värjäsi pilvet vaaleanpunaisiksi. Hetkeä aikaisemmin oli juuri aavistuksen verran satanut ja ilma oli kostea, joten sain nauttia tänä vuonna ensimmäistä kertaa pienten
Helsinkiläisen kasvienkeräilijän kevätkukkapuutarhan avainsana on yltäkylläisyys.
Kivi on kiehtova elementti niin pihalla, terassilla kuin portin pielessä. Sammalpeitteinen siirtolohkare henkii historiaa ja luonnon voimaa, ja pikkukivet muotoutuvat koristeiksi sellaisinaan tai maalattuina. Kivet, kaikenlaiset, kannattaa ottaa osaksi puutarhaa.
