Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa.
– Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara.
Suosituksia havainnollistavassa ruokakolmiossa levein alaosa on vaihtunut. Nyt siinä ovat vihannekset, marjat ja hedelmät, kun aiemmassa ruokakolmiossa perustana olivat leivät, puurot ja muut viljatuotteet. Perunan käytön suositellaan pysyvän nykyisellä tasolla.
– Vaaleat viljavalmisteet kehotetaan vaihtamaan täysjyväviljavalmisteisiin. Suositusten mukainen ruokavalio on ympäristömyönteinen ja kasvikset sopivat kestävän kehityksen maailmaan, toteaa pääsihteeri Kara.
Eniten huomiota on herättänyt punaisen lihan ja lihavalmisteiden rajoittaminen.
Terveellisyys suositusten perusteena
Suomalaisissa suosituksissa suolan määrä on vedetty pienemmäksi kuin pohjoismaisissa suosituksissa.
– Kiitos elintarviketeollisuuden Suomessa suolan käyttö on vähentynyt nopeassa tahdissa alle muiden Pohjoismaiden. Vieläkin 75–80 prosenttia suolan saannista tulee teollisista valmisteista ja kodin ulkopuolisesta aterioinnista. Teollisuudella on edelleen tsemppaamista suolan vähentämiseksi, mutta makkaroita ei kuitenkaan voi tehdä ilman suolaa, ymmärtää Kara.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana on kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Jäseninä on ravitsemusasiantuntijoita ja myös kaupan, elintarviketeollisuuden ja maatalouden edustajia.
– Tiukkoja keskusteluja suosituksista käytiin, mutta etujärjestöt eivät vaikuttaneet neuvottelukunnan linjaan ja suositukset annettiin yksinomaan terveysperustein. Toki suomalainen ruokakulttuuri otettiin huomioon, vakuuttaa pääsihteeri Raija Kara ja jatkaa, että jokaisessa maassa sovelletaan tutkimustietoa.
– On arvo sinänsä, että alkutuottajat ja elintarviketeollisuus keskustelevat asiantuntijoiden kanssa samassa pöydässä. Monissa muissa maissa ei tähän pystytä.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Pihakalenteri 2025
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa. – Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri
Tomaatti, peruna ja muut tutut kasvikset saattavat tulevaisuudessa ollalähes maidon veroisia kalsiumin lähteitä. Yhdysvaltalaisen lastenravitsemuksen tutkimuskeskuksen kasvifysiologit ovat nimittäin keksineetkeinon, jolla kasvisten kalsiumpitoisuus voitaisiin saada nousemaanhuomattavasti tavanomaista suuremmaksi. Tutkijat havaitsivat, että CAX1-nimisen proteiinin aktivoiminen pienenruohokasvin soluissa kasvatti kalsiumpitoisuutta kasvin lehdissä jajuurissa 30 – 100 prosentilla. Tutkijaryhmä pitää onnistumistaanruohokasvilla tehdyissä kokeissa rohkaisevana ja uskoo, että havainto
Suomalaisista 75 prosenttia pitää ruuan kotimaisuutta tärkeänä. Varsinkin50 – 74 -vuotiaille ruuan suomalaisuus on tärkeää, sitä vastoin alle30-vuotilaille ja pääkaupunkiseudulla asuville asialla ei ole niin suurtamerkitystä. Kotimaisuuden merkitys nuorten (15 – 19 -vuotiaat)ruokavalinnoissa on viime vuosina jopa vähentynyt. Toisaalta monen nuorenkanta kotimaisuuteen on selkiytymätön, erityisesti 15 – 19-vuotiaat mieheteivät ota asiaan kantaa. Suomalaisten asenteita on
Kesä merkitsee monelle muutoksia myös ruoanvalmistukseen ja ruokailuun. Grillit, savustuslaatikot ja muurikkapannut kaivetaan esiin varastoista ja keittiö ja ruokapöytä siirretään parvekkeelle tai pihamaalle. Ruoan hankintaan ja valmistamiseen osallistuu mielellään koko perhe. Kesällä vietetään useasti juhlia ja myös ravintoloiden asiakkaat muuttuvat iloisiksi lomailijoiksi. Kesän ruoka muuttuu kevyemmäksi ja monien kasvisten kulutus voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
