Siirry sisältöön

Kasviksista aterian perusta

Jaa artikkeli
Uusissa ravitsemussuosituksissa ruokakolmio perustan muodostavat kasvikset
Uusissa ravitsemussuosituksissa ruokakolmio perustan muodostavat kasvikset

Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa.

– Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara.

Suosituksia havainnollistavassa ruokakolmiossa levein alaosa on vaihtunut. Nyt siinä ovat vihannekset, marjat ja hedelmät, kun aiemmassa ruokakolmiossa perustana olivat leivät, puurot ja muut viljatuotteet. Perunan käytön suositellaan pysyvän nykyisellä tasolla.

– Vaaleat viljavalmisteet kehotetaan vaihtamaan täysjyväviljavalmisteisiin. Suositusten mukainen ruokavalio on ympäristömyönteinen ja kasvikset sopivat kestävän kehityksen maailmaan, toteaa pääsihteeri Kara.

Eniten huomiota on herättänyt punaisen lihan ja lihavalmisteiden rajoittaminen.

Terveellisyys suositusten perusteena

Suomalaisissa suosituksissa suolan määrä on vedetty pienemmäksi kuin pohjoismaisissa suosituksissa.

Pääsihteri Raija Kara on viimeiset puoli vuotta sorvannut tiviisti ravitsemussuositusten tekstiä
Pääsihteri Raija Kara on viimeiset puoli vuotta sorvannut tiviisti ravitsemussuositusten tekstiä

– Kiitos elintarviketeollisuuden Suomessa suolan käyttö on vähentynyt nopeassa tahdissa alle muiden Pohjoismaiden. Vieläkin 75–80 prosenttia suolan saannista tulee teollisista valmisteista ja kodin ulkopuolisesta aterioinnista. Teollisuudella on edelleen tsemppaamista suolan vähentämiseksi, mutta makkaroita ei kuitenkaan voi tehdä ilman suolaa, ymmärtää Kara.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Kasviksista aterian perusta

    Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa. – Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri

  • Kasviksista kalsiumin lähteitä?

    Tomaatti, peruna ja muut tutut kasvikset saattavat tulevaisuudessa ollalähes maidon veroisia kalsiumin lähteitä. Yhdysvaltalaisen lastenravitsemuksen tutkimuskeskuksen kasvifysiologit ovat nimittäin keksineetkeinon, jolla kasvisten kalsiumpitoisuus voitaisiin saada nousemaanhuomattavasti tavanomaista suuremmaksi. Tutkijat havaitsivat, että CAX1-nimisen proteiinin aktivoiminen pienenruohokasvin soluissa kasvatti kalsiumpitoisuutta kasvin lehdissä jajuurissa 30 – 100 prosentilla. Tutkijaryhmä pitää onnistumistaanruohokasvilla tehdyissä kokeissa rohkaisevana ja uskoo, että havainto

  • Ruuan kotimaisuus tärkeä – nuorille ei enää niinkään tärkeä

    Suomalaisista 75 prosenttia pitää ruuan kotimaisuutta tärkeänä. Varsinkin50 – 74 -vuotiaille ruuan suomalaisuus on tärkeää, sitä vastoin alle30-vuotilaille ja pääkaupunkiseudulla asuville asialla ei ole niin suurtamerkitystä. Kotimaisuuden merkitys nuorten (15 – 19 -vuotiaat)ruokavalinnoissa on viime vuosina jopa vähentynyt. Toisaalta monen nuorenkanta kotimaisuuteen on selkiytymätön, erityisesti 15 – 19-vuotiaat mieheteivät ota asiaan kantaa. Suomalaisten asenteita on

  • Kesän ensimmäiset kasvikset arkeen ja juhlaan

    Kesä merkitsee monelle muutoksia myös ruoanvalmistukseen ja ruokailuun. Grillit, savustuslaatikot ja muurikkapannut kaivetaan esiin varastoista ja keittiö ja ruokapöytä siirretään parvekkeelle tai pihamaalle. Ruoan hankintaan ja valmistamiseen osallistuu mielellään koko perhe. Kesällä vietetään useasti juhlia ja myös ravintoloiden asiakkaat muuttuvat iloisiksi lomailijoiksi. Kesän ruoka muuttuu kevyemmäksi ja monien kasvisten kulutus voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua.

Kaikki jutut