Siirry sisältöön

Iloinen lintuyllätys

Jaa artikkeli

Pihapuuhissa kohtasin iloisen yllätyksen: parven urpiaisia! Nämä pienet pohjoiset vieraat lehahtivat sirkuttavana parvena pois, kun lähestyin, mutta palasivat pelottomina pian takaisin – pelottomuus on kuulemma pohjoisen lintujen erikoisuus, sillä ne eivät ole lainkaan tottuneet ihmisiin, eivätkä siten osaa edes pelätä ihmisen metkuja.

Palasin kohta sisältä kameran kanssa ja pian linnutkin olivat kerääntyneet takaisin samaan paikkaan. Ne herkuttelivat sikurin siemenillä.

Sikurien vieressä kasvaa laidunkarstaohdake, sekin on hyvä siemenkasvi linnuille sen lisäksi, että nämä molemmat ovat loistavia perhoskasveja. Joitakin kertoja olen myös ihastellut keltakaunokilla ruokailevia tiklejä.

Tässäpä pätevä syy olla siistimättä perennanvarsia liian innokkaasti vielä syksyllä.

Löytyykö omalta pihaltasi hyviä linnunruokakasveja?

, ,

Opiskelin puutarhasuunnittelijaksi ja maisema-arkkitehdiksi, mutta veri veti kirjoittamisen pariin. Asun enimmäkseen Korppoossa, jossa kunnostan vanhaa talonrötisköä ja sen lähes umpeenkasvanutta pihaa hitaasti, rauhassa, kiinnostuksella paikan menneisyyttä kohtaan. Harrastan verkkaista löytöretkeilyä ja kasvien keräilyä; hurahduksen kohteina ovat ainakin varjohiipat, narsissit, vuokot ja koiranhampaat. Vastapainoksi kaupungissa käydessäni olen parvekepuutarhuri.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Pölyttäjäkeidas

      Syyskesällä mieleeni painuneisiin kasvipaikkoihin lukeutuu pölyttäjäpuutarha, joka oli laadittu leikkipuistojen käyttämälle kaupunkiviheralueelle. Istutuskaukalon etulaidassa, hyvällä katselukorkeudella lastenkin näkökulmasta, kukki iloinen kokoelma pölyttäjähyönteisiä ruokkivia kasveja. Ravitseepa kukkamaan värien ja muotojen moninaisuus myös kaikenikäisten mielikuvitusta. Tällaisessa keitaassa yhdistyy sydäntälämmittävän merkityksellisiä asioita, kuten mahdollisuus tutustua kasvi- ja hyönteislajeihin sekä kokea kylvötöiden jännittävän odottava tunnelma. Ja kukin kukikas

  • Kaikenlaisia kuvia

    Me Oma PIHA -lehden tekijät teemme lehteä suurella sydämellä ja toivomme, että se näkyy. Aitous ja jonkinlainen kotikutoisuus näkyvät varmaan parhaiten kuvissa. Olemme ylpeitä siitä, että emme osta kuvia kuvapankeista, vaikka ne olisivat paremman näköisiä, houkuttelevampia. Mutta myös persoonattomampia, näin arvelemme. Otin yllä olevan kuvan vuoden 2024 Pihakalenteria varten aiemmin syksyllä. Siinä on muutama istuttamista

  • Scillansinistä

    Yksi kevään alkupuolen odotetuimmista kukkijoista on scilla, tuo pieni ja ponteva sipulikasvi, joka levittäytyy mattokasvustoiksi esimerkiksi nurmialueilla ja pensaanalusilla. Viralliselta nimeltään idänsinililja (Othocallis siberica) on kuitenkin kotoisin läntisestä Aasiasta. Meille sitä on istutettu 1800-luvulta lähtien, ensin kartanopuutarhoihin. Sittemmin scilla on osoittautunut niin sopivaksi oloihimme, että moni asutuspaikkakin on voinut jo kadota, mutta scillat vielä kukoistavat

  • Jatketaan kevättä rusokirsikoilla

    Roihuvuoren kirsikkapuisto Helsingissä on juuri nyt täydessä kukassa. Viime päivien kesäiset kelit ovat nopeuttaneet rusokirsikkapuiden kukkaanpuhkeamista. Tämä viimevuotinen kuva näyttää, millainen kukkapilvi Roihuvuoren vesitornin juurella odottaa. Puistossa kannattaa vierailla kauempaakin, käynti siellä on kuin minimatka Japaniin, missä kirsikankukkien katseleminen on jokakeväinen, iloinen kokemus. Lisätunnelmaa tarjoaa sunnuntaina 15.5. 2016 järjestettävä hanami-juhla. Osallistua voi myös opastettuun puistokävelyyn

Kaikki jutut