Siirry sisältöön

Hulluruoho ja hämähäkkikukka

Jaa artikkeli
datura001

– Hei, täällä on myös datuuurrraaa, huikkasi amerikkalaismies vaimolleen Claude Monet’n puutarhassa. Kasvin nimi amerikkalaisittain äännettynä hymyilytti minua, mutta olin paikalla lähes yhtä nopeasti kuin miehen vaimo.

Siinä se oli, kasvi, josta olin lukenut vuosia sitten Leena Krohnin kertomuksessa Datura tai harha jonka jokainen näkee. Tämä ei ollut harhaa. Hurmaava – ja huumaava – kasvi oli siinä. Kauniina, viekoittelevana, ylväänä.

Suomeksi datura on saanut nimen hulluruoho, sillä vanha lääkekasvi voi aiheuttaa myös aistiharhoja. Parempi on kuitenkin hullaantua kasvin kauneudesta. Muuten se on paitsi hyvin myrkyllinen, myös pahanhajuinen.

 En tosin jäänyt tuoksuttelemaan, sillä amerikkalaispariskunta oli jo seuraavan kasvin kohdalla:

– Ja täällä on hämähäkkiruohoa, sitä mitä sinäkin olet kasvattanut!

Kärhöjen rinnalla kasvava hämähäkkikukka oli helppo tunnistaa huitulaisista kukinnoistaan.

Näiden kahden kasvin jälkeen tiemme erosivat ja eksyimme omille poluillemme puutarhan uumeniin. Jännittäviä tuttavuuksia oli vielä paljon jäljellä.

hamahakkikukka
datura002
, ,

Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään. 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Juhannusruusun kukintaa

    Juhannusruusua (Rosa pimpinellifolia) on viljelty Suomessa jo 1800-luvun alusta lähtien. Tämä tiheäpiikkinen, erittäin helppohoitoinen ja terve pensas tunnetaan kestävyydestään ja tuoksuvasta kukinnastaan. Jopa kaksi metriä korkeaksi kasvava juhannusruusu leviää nopeasti kasvattamalla runsaasti juurivesoja. Juhannusruusu on vaatimaton kasvualustan ravinteiden ja kosteuden suhteen. Kukinta on runsasta sekä auringossa että puolivarjossa. Etelä-Suomessa kukinta kestää pari viikkoa ja ajoittuu

  • Leppäkerttu ja muita ötököitä

    Alkukesä oli sen verran viileä, jopa koleakin, että normaalisti touko- kesäkuussa runsaslukuisina pörräävät perhoset, koppakuoriaiset ja muut ötökät pysyttelivät enimmäkseen koloissaan. Vasta viime viikon hellepäivien myötä kukilla on alkanut näkyä enemmän hyörinää. Leppäkerttu eli seitsenpistepirkko oli löytänyt merenrannan hiekalla kasvavan karhunputken kukinnosta mieluista naposteltavaa. Parhaillaan niityillä, pientareilla ja muilla kuivahkoilla paikoilla kukkivien päiväkakkaroiden kukinnot olivat

  • Kasvitieteellisessä puutarhassa Normandiassa

    Tässä vielä matkakuvia Normandian matkaltamme. Pääpaikkamme oli Bayeuxin kaupunki, josta käsin teimme tutustumisia Normandian eri paikkoihin. Bayeux on pieni kaupunki, varsin sievä, josta sieltäkin löytyi paljon katseltavaa, mm. kasvitieteellinen puutarha. Kun oli kävellyt monta tuntia kaupungilla, oli mukava tulla tähän rauhalliseen paikkaan. Tämä kasvitieteellinen puutarha on kooltaan 2.6 hehtaaria. Puutarhan perusti Eugene Bühler vuonna 1859.

  • Purppurainen nurkkaus

    Pihan laidalla on pieni pari vuotta vanha istutusalue, jossa vallitsee tällä hetkellä mukavan purppurainen tunnelma. Riippakoristeomppu ’Royal Beauty’ on alkanut kukkia. Sen juurella harmaakurjenpolvi ’Purple Pillow’ availee ensimmäisiä nuppujaan. ’Purple Pillow’ on sekä ylisöpö että ylikaunis. Kukissa on upea tumma suonitus ja lehdistössä on hopeanharmaata nukkaa. Kasvutavaltaan se on rennohko. Näitä pitäisi jostain bongailla lisää!

Uusimmat jutut

  • Valoisa valkoinen

    Valkoisen ystäviä on paljon. Valkoinen on puhdas, viaton ja valoa heijastava väri, joka ei muodosta riitasointua minkään muun kanssa. Jos ottaa istutusten suunnitteluun ohjenuoraksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin tyylin, tulee jokaisessa kukkapenkissä olla siveltimenveto mustaa ja valkoista.

  • Valoa pimeisiin päiviin

    Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.

  • Asterien kukintajuhla kestää loppukesästä syystalveen

    Syksyt ovat nykyään pitkiä ja lauhoja. Välillä saattaa olla kylmä viikko, vähän luntakin, sitten plusasteinen sää taas jatkuu. Etelä-Suomessa lokakuu on kelvollinen, toisinaan jopa mainio asterien kukintakuukausi. Pohjoisempana saman voinee sanoa syyskuusta. Istuta puutarhan aurinkopaikoille astereita ja muita syyskukkijoita, sillä ne ilahduttavat valtavasti. Syksyn viileydessä kukinnat kestävät viikkokausia.

  • Amaryllis – talven kaunein kukka  

    Kesällä on kesäkukkia, talvella on… ritarinkukkia! Komeisiin kukkiin syttyy kimaltava hehku heti, kun puunlatvoissa hiipivä talviaurinko suuntaa edes himmeän säteen kohti ikkunalautaa. Lasin takana häämöttävä lumi antaa arktisen taustan tropiikin väreille. Tästä alkaa talvinen tarina.

Kaikki jutut