Oma PIHA

Ruokakeskon halpakauppaketju Cassa aloittaa toimintansa helmikuussa.Ensimmäisenä Cassa avaa ovensa Anjalankoskella, Haukiputaalla,Jämsänkoskella ja Ylivieskassa. Myöhemmin keväällä Cassa avataan Kotkassa,Mäntässä, Vantaalla, Viitasaarella ja Virroilla. Cassat avataankauppapaikoille, joissa Ruokakeskolla on aikasemmin ollut toimintaa, kertooCassa Oy:n toimitusjohtaja MIKA RAUTIAINEN. Cassan toiminta-ajatuksena on tarjota kuluttajille tuotteita pysyvästihalvimpaan hintaan. Halpa hintataso on saavutettu yhteishankintojen,tehokkaan tavarantoimitusketjun ja yksinkertaisen myymäläkonseptin avulla.Palvelutiskejä ei Cassoista

Haaveet kotimaisista viinitiloista järjestäytyivät, kun SuomenViiniyrittäjät ry aloitti toimintansa 10. maaliskuuta vuonna 1994.Yhdistyksen perustivat Suomen ensimmäisen viiniyrittäjäkurssin oppilaat jauseat tulevat viiniyrittäjät. Kurssi järjestettiin kesällä 1993 Muuruvedenmaatalousoppilaitoksessa Pohjois-Savossa. Alkuvaiheessa yhdistys keskittyi vaikuttamaan tulevan EU-Suomenalkoholilainsäädäntöön sekä tiedottamaan yleisölle uudesta suomalaisestamatkailuelinkeinosta. Suomalainen viinitila olisi olemassa, jos niilläsaisi myydä tilan omia alkoholituotteita. – Onnistuimme melko hyvin, silläviinin vähittäismyynti suoraan

Kuluttaja saa helposti virheellisen kuvan terveellisyydestä, kun kyseessäon vähärasvainen tuote. – Croissantin vähärasvaisuus ei tee siitäruisleivän veroista, huomauttaa ravitsemustieteen dosentti URSULA SCHWAB.– Tärkeää on valita oikein arkeen ja harvinaisempiin juhlahetkiin kuuluvatruuat. Vaikka joulutortut ja vappumunkit ovat osa terveellistäkokonaisuutta, ei niitä tule nauttia päivittäin. Tulee muistaa, ettävähärasvainen meetvursti on edelleen rasvaisempaa kuin keittokinkku. Kuluttajien on yhä

Peruna on hyvää ja maistuvaa perusruokaa, jonka käytön soisi lisääntyvän nykyisestään. Suomalaisten perunan kulutus on puoliintunut 1950-luvun huippuvuosista, 120 kilosta, noin 60 kiloon henkeä kohti. Kun aikaisemmin päivittäiset ateriat olivat perunapainotteisia, nyt kaikki suomalaiset eivät enää syö päivittäin perunaruokia. Muutoksesta huolimatta peruna on edelleen yksi suosituimmista ruoka-aineista. Viikolla 7 (9-15.2.2004) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n perunaviikkoa.

Kaupunkien läheisyydessä on viljelty iät ja ajat Suomessa, joten maataloudellisella maankäytöllä on paikkansa kaupunkikuvan historiallisissa kerrostumissa. FM Sami Tantarimäen väitöstutkimuksen mukaan urbaani maatalous näkyy yhä niin pihapuutarhoina, viljelypalstoina, siirtolapuutarhoina, peltoina, avomaaviljelminä, kauppapuutarhoina, parvekepuutarhoina kuin joutomaiden tarjoamana maankäyttöpotentiaalinakin. Suomessa yhteiskunnallisen kehityksen perusteella urbaanin maatalouden olemassaoloon, laajuuteen ja muotoon ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat kaupungin laajenemistapa ja

Palsternakalla on esihistorialliselta ajalta periytyvä mahtava menneisyys, joka sittemmin hiipui. Nykytiede on löytänyt palsternakasta monia terveyttä edistäviä aineita, vahvoja aromiaineita ja arvokkaita ravintoaineita, joten mahdollisuudet sen uudelleen tulemiseen ovat lupaavat. Olisi vain löydettävä muutamia osaavia tuottajia, jatkojalostajia ja markkinoijia, jotka voisivat muodostaa vahvan ketjun tuotannosta kuluttajalle. Kotimainen tutkimuskin voisi tuoda soppaan omat mausteensa. Tuottoisat paikat

Palsternakka on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva vihannes- ja rohtokasvi. Sen lähisukulaisia ovat mm. selleri, persilja, tilli ja porkkana, mikä on hyvä muistaa, kun suunnittelee palsternakalle toimivaa viljelykiertoa. Kaksivuotisuus tarkoittaa sitä, että palsternakka kasvattaa ensimmäisenä vuotena mehevän juurakon, mihin varastoituneiden aineiden turvin se kasvattaa toisena vuonna kukkavarren ja tekee siemeniä. Viljelyssä ihminen ottaa kuitenkin yleensä talteen

Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muidenruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavatsopivaa lisämakua sipulista. Raakana kirpeähköt sipulit puolestaanmaustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaastihaudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat. Alkavalla viikolla (19.1.-25.1.) vietetään Sipuliviikkoa. Sipulit ovat varsin värikäs ja monimuotoinen perhe. Suomalaiset syövätedelleen valtaosan sipuleistaan

Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muiden ruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavat sopivaa lisämakua sipulista. Raakana kirpeähköt sipulit puolestaan maustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaasti haudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat. Viikolla 4 (19.-25.1.04) vietetään sipuliviikkoa. Sipulit ovat varsin värikäs ja monimuotoinen perhe.

Saksalainen Lidl saa kotimaisen kilpailijan, sillä Ruokakesko suunniteleeavaavansa kevään kuluessa halpahintamyymälöitä eri puolille Suomea. Uusissamyymälöissä on tarjolla päivittäistavaratuotteita. – Valikoima on rajattu,siihen kuuluu 1 000 – 2 000 tuotetta, kertoo Ruokakeskonmarkkinointijohtaja JAAKKO-PEKKA VEHMAS. Sitä, myydäänkö enemmän kotimaistavai tuontitavaraa, on Vehmaksen mukaan liian aikaista sanoa. Hän kuitenkintoteaa pääosan K-ryhmän tarjoamista elintarvikkeista tulevan tällä hetkelläkotimaasta. Ruokakesko testaa

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt vuoden 2004 teemaviikot niin vihanneksille kuin kukillekin. Ensimmäinen teemaviikko on tulppaaniviikko, viikolla 2. Vihannesten osalta vuosi alkaa tammikuussa, viikolla 4, vietettävällä sipuliviikolla. Teemaviikot on sijoitettu kunkin tuotteen alkavaan sesonkiin. Viikon tarkoituksena on nostaa kyseinen tuote esille tiedotusvälineissä. Vihannesten teemaviikot 2004 Sipuliviikko 4 (19.-25.1.) Perunaviikko 7 (9.-15.2.) Sieniviikko 10 (1.-7.3.) Yrttiviikko

Kotimaiset Kasvikset ry on myöntänyt 15.12.03 Vuoden porkkanan Ruokatoimittajat ry:lle, joka on tunnettu aikaisemmin Kotitaloustoimittajat Kympit ry:nä. Perusteluissa mainittiin Ruokatoimittajat ry:n hyvä työ, jonka avulla suomalaisten kasvisten käyttöä on edistetty valtakunnallisesti. Erityisesti Ruokatoimittajat ovat 35 vuotisen toimintansa aikana kannustaneet suomalaisia kokeilemaan kasviksia uusin tavoin. Suomalaisten kasvisten käyttö on lisääntynyt muun muassa niiden ruokaohjeiden avulla, joita