Oma PIHA

Fiskarsin uusi rikkaruohonpoistaja palkittiin muotoilupalkinnolla kansainvälisesti arvostetussa, Design Centrum Nordheim Westfalenin järjestämässä Red Dot -muotoilukilpailussa. Fiskarsin suunnittelijoiden Olavi Lindénin ja Markus Paloheimon kehittämä rikkaruohonpoistaja mahdollistaa voikukkien ja muiden rikkaruohojen poiston yksinkertaisesti ja helposti ilman kemiallisia torjunta-aineita. Pitkävartisen rikkaruohonpoistajan käyttö on lisäksi ergonomista. Tänä vuonna Red Dot -palkinnoista kilpaili yhteensä 1673 tuotetta 32 maasta. Fiskarsin rikkaruohonpoistaja

Paprikan raikas ja kirpeähkö maku vei suomalaiset mukanaan 1970-luvulla. Silloin paprikasta tuli koko kansan suosikki. Tästä lähtien paprikarenkaat ovat maistuneet leivän päällä ja kuutiot erilaisissa salaateissa. Tämä vihanneshedelmä sopii myös monenlaiseen ruoanlaittoon. Paprikasta syntyy monia herkullisia lämpimiä ruokia ja sitä voi säilöä myös talven varalle. Paprika on yksi vanhimpia ravintokasveja. Sitä on viljelty Keski-Amerikassa ainakin

Hehkua heinäkuuhun tuovat kuukauden kasvit, päivänliljat ja verhoangervo. Tarhapäivänliljat (Hemerocallis Hybrida-ryhmä) kukkivat keskikesällä kaikissa keltaisen ja punaisen sävyissä. Tiheäkasvuiset verhoangervot (Spiraea beauverdiana) puolestaan verhoavat maan lumivalkoisin kukin. Ne viihtyvät hyvin myös rinteillä ja kivikkoryhmissä. Pikkupensas verhoangervo Valkokukkainen verhoangervo ’Lumikki’ on tiheä, maanpinnan täydellisesti peittävä pikkupensas. Se sopii erityisen hyvin rinteiden ja kivikkokasviryhmien peittopensaaksi. Lajike viihtyy

Petuniat kurkottelevat tänäkin kesänä kaikissa kukkamyymälöissä. Petunialajikkeet ovat varsinaisia suursuosikkeja, vain lobeliat ja orvokit uhkaavat niiden asemaa kesäkukkien myynnissä. Suosion taustalla piilevät petunian monet käyttömahdollisuudet sekä lajikkeiden kirjo, josta löytyy kukkia jokaiseen makuun. Mutta joko tiesit, että näiden ruukuissa hehkuvien parvekekukkien lähisukulainen löytyy perunamaalta? Nykyisin markkinoilla on lukematon määrä petunialajikkeita, jotka jaetaan ominaisuuksiensa perusteella alaryhmiin.

Tänä kesänä kilpaillaan jälleen Suomen suurimmasta mansikasta. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton järjestämään kilpailuun voivat osallistua niin kotipuutarhurit kuin kaupallisesti marjoja tuottavat ammattiviljelijät ympäri maan. Lopputuloksen ratkaisee mansikan paino. Kesän suurinta mansikkaa voi pelloiltaan etsiskellä aina elokuun 18. päivään asti. Mansikan pääsatokausi näyttäisi tänä vuonna ajoittuvan vasta heinäkuun puolen välin paikkeille, jolloin myös mahdollisuudet löytää jättimansikka

Pohjois-Savon maaseutukeskuksen mukaan pihlajanmarjakoin lento on alkamassa, mutta omenoille ei ole tiedossa pahoja vioituksia. Pihlajan kukinta on tänä vuonna runsas, jolloin koit jättävät omenapuut rauhaan. Heinäkuun puoliväliin saakka on aikaa taivuttaa nuoria omenapuun oksia. Tämä parantaa valon pääsyä puun latvukseen, jolloin satoisuus varhaistuu ja paranee. Oksien taivutus onnistuu narujen ja koukkujen tai pienien painojen avulla.

Ruusujen keräämisestä voi saada mukavan harrastuksen. Kun sana harrastuksesta leviää laajemmalle, on ystävien ja sukulaisten helppo keksiä sopiva lahja. Ruusujen maailma nimittäin on täynnä uusia lajeja ja lajikkeita. Ruusupensas mahtuu pienellekin pihalle, ja ajan myötä sen kasvu on helppo pitää kurissa. Toisin käy joskus lahjaksi saaduille tammille ja pihdoille. Ravinteikkaassa puutarhamullassa ne kasvavat helposti tukkipuun

Mansikan pääsatokausi alkaa vasta heinäkuun toisella viikolla, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. Satokautta on viivästyttänyt viileä alkukesä. Tänä vuonna alueelliset ero mansikan kypsymisessä on kuitenkin suuret, esimerkiksi osissa Lounais-Suomea kasvu käynnistyi muuta maata aikaisemmin. Ensimmäisillä kotimaisilla mansikoilla on jo saatu herkutella, kun harson alla kasvaneet mansikat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa tulleet markkinoille. Vaikka mansikkakasvustot eivät

Hiilihydraatteja ei ole syytä unohtaa laihduttajankaan ruokavaliossa, valtion ravitsemusneuvottelukunta muistuttaa. Päinvastoin, kuitupitoiset viljatuotteet, peruna, kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Muodissa olevat vähähiilihydraattiset ruokavaliot voivat pitkään noudatettuina olla haitallisia, eikä niillä usein saada pysyviä laihdutustuloksia. Näiden ruokavalioiden turvallisuudesta ja tehosta on tieteellistä näyttöä hyvin niukasti, neuvottelukunta muistuttaa. Dieettien teho perustuu energian saannin vähentymiseen

– Rypsiöljyn tulisi kuulua päivittäiseen ravintoon, sanoo Helsingin yliopistossa alkuvuodesta väitellyt TUULIKKI SEPPÄNEN-LAAKSO. Hän tutki väitöskirjassaan ravintorasvan vaihtamisen vaikutuksia veren seerumin rasva-aineisiin ja plasman rasvahappokoostumukseen sekä välttämättömien rasvahappojen aineenvaihduntaan. Laakso esitteli tutkimustaan viime viikon torstaina ravitsemusterapeuteille järjestetyssä tilaisuudessa. Rypsiöljyllä tulisi Laakson mukaan korvata kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Näin voitaisiin alentaa veren kolesterolitasoa. Samalla varmennetaan molempien välttämättömien

Luonnosta Sinulle on tunnus, jonka voimalla viisi eri järjestöä kampanjoivat luonnonmarjojen, sienien, yrttien ja erikoisluonnontuotteiden talteenottamisen ja käyttämisen edistämiseksi. Tunnuksen on rekisteröinyt Arktiset Aromit. Lisäksi kampanjassa ovat mukana Marttaliitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Kuluttajaliitto sekä Suomen Latu. Tietovisa opastaa peruskoululaisia Arktisten Aromien kohderyhmänä kampanjassa ovat peruskoululaiset. Luonnosta Sinulle -opas on kevään aikana jaettu kouluihin. Syksyllä jatketaan

Yksivuotiset köynnökset luovat parvekkeelle tai terassille vihreän tilanjakajan. Monet köynnökset vaativat alkukasvatuksen, joten ne kannattaa tässä vaiheessa kesää hankkia valmiiina taimina torilta tai myymälästä. Nopeimmat, kuten krassit, ehtivät siemenistäkin loppukesän iloksi vielä näin kesäkuun alkupuolellakin. Useimmat köynnökset vaativat tukemista. Yksinkertaisin ja nopein on valmis puu- tai muoviristikko, mutta erilaisia köynnösverkkoja tai naruja kannattaa myös kokeilla.