Syyskuisten öiden käydessä yhä viileämmiksi ja hallanvaara vaanii viimeisiä kesäkukkia, on aika kerätä sisälle ihania kukkakimppuja joissa kesäauringon värit vielä hehkuvat. Auringonkukkani selvisivät yhdestä hallayöstä suojaisan paikan ansiosta, mutta nyt päätin ne poimia talteen kun niin kauniisti vielä kukkivat. Kaveriksi kimppuun leikkasin muutaman purppuraheisiangervon oksan. Niiden tumma liilaan taittuva sävy sopii mielestäni kauniisti lämpimien auringonkukkien vastapainoksi. Koivuangervoihin on alkanut tulla jo kirkkaanpunaista ruskaa joten niiden rubiinimainen värikylläisyys tekee asetelmasta värikkään syksyisen.
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Lokakuu on saapunut puutarhaan, sadonkorjuuaika alkaa olla ohi ja pakkasyöt ovat palelluttaneet suurimman osan kesäkukista. Pikkuhiljaa pihan pensaat ja puut ovat alkaneet saada ruskaväriä lehtiinsä. Sitkeät kehäkukat eivät kuitekaan kylmästä hätkähdä ja jätän ne aina paikalleen lavoihin, jolloin ne siementävät runsaasti ja kukkivat jälleen ensi kesänä. Siemenistä voikin nyt kerätä osan talteen myös kevätkylvöä varten,
Oli tarkoitus viettää toimistopäivää, vaan harvinaisen ihana auringonpaiste houkutti ulos. Hommia riittää, vaikka eilen sainkin viimeiset kukkasipulit maahan ja pari kesäkukkaa samalla – punalehtisen valkoapilan ja tiilenpunakukkaisen orvokin, joka ei ehkä elä talven yli, mutta voisi esimerkiksi varistaa muutaman siemenen maahan apilan vierelle. Kompostikehikko on mennyt yhä enemmän vinoon johtuen ehkä siitä, että se on
Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.
Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.
Kesäinen kävely järven tai saaren ympäri tai merenrantaa pitkin rentouttaa mielen ja kehon. Samalla voi ihailla alati muuttuvaa vedenpintaa, veden asukkaita ilmassa, vedessä ja maalla sekä vaihtelevaa kasvillisuutta ja kivimuodostelmia. Sekä ikikallio että vasta itänyt elämä ovat läsnä. On rauhaa tai tyrskyjä säätilan mukaan.
Ulkobonsain kasvattajan kasvukausi alkaa avomaalla matalien kohopenkkien ääreltä. Penkit, joissa puut ovat talvehtineet ilman ruukkua, sulavat aikaisemmin kuin ympäristönsä. Vastassa on kaksi juuristotyyppiä ja puuhaa koko kasvukauden ajaksi.
On syytä valita huolella pihapiirin ja kukkamaan köynnökset, kasvattaapa ne siemenestä itse tai ostaa torin taimikauppiaalta. Taimien on oltava melko suuria ja hyväjuurisia, jotta ne ehtivät kukkimaan runsaasti ja ehkä kehittämään myös siemeniä tulevien kesien tarvetta varten.
Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.
Kannat tuovat kesäiseen puutarhaan tropiikin tuulahduksen ja kukkapenkkiin eksoottista väriä. Rehevä kannapehko elävöittää istutusaluetta, kesäkukkaryhmää, terassia ja parveketta. Tärkeintä kannassa ovat suuret, vihreät tai purppuraiset lehdet.
Kevätkesällä luonto täyttyy huumaavasta tuoksusta. Metsän aluskasvillisuuden seasta erottuvat siistin soikeat, pitkäruotiset lehdet ja satamäärin pieniä, pulleita, posliininvalkoisia kukkia. On kielojen (Convallaria majalis) aika jälleen loistaa.
