Maija-Liisan ja Taiston piha on kahdessa tasossa. Pihassa yhdistyvät Taiston kädentaidot ja Maija-Liisan viehtymys yhä uusien kasvien viljelyyn. He elävät puolet vuodesta liki omavaraistaloudessa. Piha nousi vuoden 2015 Paras Piha -kilpailussa finaaliin.
Maija-Liisa Kallio ja Taisto Laakso muuttivat vuosituhannen vaihteessa rivitalosta 1,4 hehtaarin tontilla olevaan omakotitaloon. Se löytyi Savontien varrelta, yhdeksän kilometriä Lahden keskustasta Heinolaa kohden.
Alapihan näkymää talon päädyn grillipaikalta katseltuna. Pihan keskeisellä paikalla ovat sillan yhdistämät lammikot.
– Olin hurahtanut keräämään perinneperennoja. Etsimme kesäasuntoa, jonne saisi puutarhan. Huomasimme lehdestä ”viherpeukalon unelma” -ilmoituksen. Ihastuimme paikkaan, vaikka silloin oli vielä lunta maassa, kertoo Maija-Liisa kesäpaikan etsimisen päätymisestä uuteen kotiin.
Talo on täystiilinen rinnetalo, jonka ikkunoista avautuvat avarat maisemat. Aiemmat asukkaat olivat olleet hyötyviljelijöitä ja pihalla oli peruna- ja mansikkamaa. Taisto muistelee, että ensimmäinen kesä uudella paikalla meni ihmetellessä.
– Otimme vanhan asuntomme pihalta perennat evakkoon ja istutimme ne savimaahan. Toisena kesänä kaivoimme lammet Maijan katsomiin paikkoihin. Savi oli kovaa ja vesi meni siitä läpi, joten allasmuovit oli laitettava.
Näköalakukkula omassa pihassa
Alapihan näkymää hallitsevat lammet, silta ja perennojen kukkaloisto. Pihan alareunassa virtaa pieni joki, josta pumpataan vesi pihalampiin. Hoidettua piha-aluetta reunustavat metsäkaistaleet, joita on kehitetty puistomaisiksi.
Maija-Liisa ja Taisto rakentavat puutarhaa yhdessä.
– Nyt on viitisenkymmentä puulajia, vaikka emme ole niitä erityisesti keränneetkään. Joenvarren ketoniitylle on kehittymässä arboretum, toteaa Taisto.
Pihakierrokselle lähdetään talon päädyssä olevan grillipaikan kautta ylös kiviaskelmia pitkin. Ne johtavat huiman korkealla olevalle kalliolle, jonka pariskunta on nimennyt oikeutetusti Näköalakukkulaksi. Sieltä avautuu näkymä koko pihaan: yläpihaakin voi tarkastella lintuperspektiivistä.
Yläpihalla on suuria omena- ja päärynäpuita ja vielä pieniä havupuita. Siellä on myös hyvin monipuolinen hyötytarha vihanneksineen ja marjoineen. Kierrätysmateriaalista rakennetussa kasvihuoneessa kasvatetaan useita tomaattilajikkeita.
– Kasvatamme tomaatintaimet itse alkuun ikkunalaudalla, kertoo Maija-Liisa maaliskuisista kylvöistään.
Kasvihuoneessa on automaattinen kastelujärjestelmä. Isossa perennaryhmässä on tihkukastelu, mutta muutoin kastelu hoituu letkulla.
Niittykukkia pihojen välissä
Kun laskeudutaan talon toisen päädyn kautta alas, loistavat niittykukat suuren männyn kuivattamassa rinteessä. Talon reunus on taasen kukitettu perennojen, kuten pionien ja kuunliljojen, avulla. Tiilitalon nurkkaa pehmentää korkealle nouseva villiviini.
Alapihalla koristekasvit lomittuvat osin hyötytarhaan, ja siellä tavataan marjapensaita ja vihanneksia viljelylaatikoissa. Viljelyssä on muun muassa maa-artisokkaa ja tankoparsaa.
– Olemme liki omavaraisia puoli vuotta. Innostuimme marjakasveista muutama vuosi sitten. Pensasmustikat siirsimme pellolta metsän reunaan, jossa ne ovat menestyneet hyvin. Saskatoonin sadosta taistelemme lintujen kanssa, kertoo Maija-Liisa. Pihalla on viitisentoista eri marjakasvia.
Isolla pihalla on laajat nurmikentät. Pihalla risteilee itsekulkeva ruohonleikkuri. Väsyttyään se menee latautumaan ja jatkaa taas aherrusta.
– Olemme olleet erittäin tyytyväisiä tähän viisaaseen apulaiseen, toteavat Maija-Liisa ja Taisto kuin yhdestä suusta.
Silta yhdistää lammikot
Alapihan lammikkoa reunustavat rehevät perennakasvustot, joissa kukintaa kestää varhaisesta keväästä pakkasiin asti. Maija-Liisa on listannut puutarhasta satakunta eri perennalajia. Lajikkeita onkin sitten monin verroin enemmän.
Silta yhdistää lammikot, sillä se peittää niitä erottavan kannaksen. Sillan pielessä kukkivat harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca) ja kuutamohortensia (Hydrangea paniculata ’Praecox’). Valkoraitalehtinen heinämätäs on viiruhelpi (Phalaris arundinacea ’Picta’).
– Kärhöjä on parikymmentä erilaista. Kasveja on saatu ystäviltä, kasvatettu siemenistä ja ostettu taimitarhoilta. Voimme ajaa kauaksikin hankkiaksemme jonkin uuden kasvin, kertoo Maija-Liisa ja lisää kauhulla katselevansa, kun marketeista myydään onnettoman pieniä ja huonokuntoisia taimia.
Taisto on rakentanut kahden päittäin olevan lammikon kannakselle kauniin sillan. Se peittää kannaksen ja näyttää yhdistävän lammikot. Huvimaja on perennojen ja köynnösten ympäröimä.
Alapihan maalaji on jäykkää savea. Taisto kertookin, että maanmuokkaus on tehtävä juuri oikeana päivänä.
– Maa on hikevää. Minkä saa kasvamaan, se kasvaa sitten hyvin.
Pihapuuhat pitävät kuntoa yllä
Pariskunnalla oli ennen puutarhaa harrastuksena purjehdus, mutta nyt he paneutuvat koko tarmollaan pihaan.
Taisto on tehnyt elämäntyönsä metallialan yrittäjänä ja Maija-Liisa toimistotöissä laskennan parissa. Taiston kädentaidot näkyvät monessa kohtaa puutarhassa. Siellä on taiteellisia puuveistoksia ja kalusteita.
– Puutarhatyökalujen tekijälle on tilausta, arvelee Taisto.
Maija-Liisan ominta aluetta ovat puutarhan kasvit.
– Yhdessä me puutarhaa hoidamme, toteaa Taisto.
Maija-Liisa kertoo, että ihmiset ihmettelevät heillä olevan ”kauhean paljon työtä” puutarhassa.
– Voiko sen nähdä niin? Itse koen, että kunto pysyy hyvänä, kun tekee töitä puutarhassa.
Taiston puutaidetta on useassa kohdassa pihalla. Taustalla liilansinisiä käpyjä tekevä koreanpihta (Abies koreana).
Kasvimaalta on satoa jo korjattu. Taaimmaisessa viljelylaatikossa kasvaa mm. lehtikaalin lähisukulaista mustakaalia.
Pihatietä reunustavat lukuisat eri perennat. Kukintavuorossa ovat valkoiset jaloangervot (Astilbe) sekä korkea virginiantädyke (Veronicastrum virginicum) liiloine kukkatähkineen.
Alapihalla kasvavat rehevät kaitaröyhytatar- (Aconogonon divaricatum) ja nauhuskasvustot (Ligularia).
Ylälampea reunustavat monet perennat sekä mattomaisesti kasvava kataja (Juniperus).
Talon lounaaseen suuntautuvassa päädyssä rinteen päällä on suojaisa grillipaikka. Rinne on vihreytetty norjanangervoilla (Spiraea ’Grefsheim) ja matalilla havupensailla.
Alapihalle tullaan laikkuköynnöksen (Actinidia kolomikta) verhoamasta portista. Kärhöt ja kuunliljat kukkivat komeasti
Talon koillispäädyssä on ketokukkia.
Yläpihalla on vihannesmaata ja kierrätysmateriaalista tehty kasvihuone, jossa viljellään tomaatteja ja kurkkuja.
