Hyvät lukijat, oletteko huomanneet kuinka upean hienostuneet kukat onkaan pienellä ja hennolla käenkaalilla eli ketunleivällä? Kasvin valkoisia tai vienosti punertavia kukkia koristaa violetinväriset, tyylikkäästi sommitellut suoninauhat, joiden ”taiteellisuutta” voi vain ihmetellä. Kukat ovat itsepölyttäviä. Erikoista käenkaalissa on siemenkuoren sisään kehittyvä 16-17 ilmakehän paine, joka kuoren repeytyessä heittää siemenet usean metrin päähän.
”Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena.” Näin kertoo suomalainen sanonta medentuoksuisesta tuomenkukasta, jonka tuoksua useimmat rakastavat, mutta joillekin liiallinen tuoksu sisätiloissa aiheuttaa jopa päänsärkyä. Tuomi saattaa kukkia eteläisimmässä Suomessa jo toukokuussa, vieläpä alkukuusta, kuten tänäkin vuonna.
Vuonna 1982 äänestyksellä Suomen kansalliskukaksi valitulla kielolla on valkoisissa kukissaan myös voimakkaan ihastuttava tuoksu, jota jäljitellään hajuvesissäkin. Kukat näyttävät päällepäin vitivalkoisilta, mutta jos kurkistaa pienen kellokukan sisään, siellä näkyy keltaista ja punaistakin. Kielot ovat suosittuja niin kodin kukkamaljakoissa kuin kesähäiden morsiuskimpuissakin. Parhaimmillaan ne ovat tietysti kasvupaikoillaan valoisissa lehdoissa ja metsänreunoissa.
Käenkaali- eli ketunleipäkuvat on otettu Lappohjassa 9.5. sekä tuomenkukat 12.5. ja kielot 18.5. Tammisaaressa.
