Vanhojen pihapiirien yksi ikisuosikeista on syysleimu, joka aloittelee kukintaansa näin heinä-elokuun vaihteessa. Aniliininpunaiset, violetit, valkoiset ja kaksiväriset kukinnot ovat näyttäviä tiiviiksi ryhmiksi istutettuina, mutta yhtä hyvin niitä voisi sijoitella sinne tänne muiden kukkien joukkoon. Syysleimun kukissa on voimakas tuoksu, joka houkuttelee luokseen myös erilaisia pörriäisiä ja pölyttäjiä.
Jotakin aika hurmaavaa näissä mummolan pihalta tutuissa kukissa on. Ehkä ne vielä tekevät uuden paluun, vähän samaan tapaan kuin pelargonit ja petuniat?
Syysvärikarkkipussin perukalta on etelässä löytynyt vielä viime päivinä tällaisia sävyjä. Väreistä vastaavat niin julkisten viheralueiden kuin kotipihojenkin kivijalkakasvit pensasangervot sekä tuhkapensaat. Ne viherryttävät, ja varsinkin pensasangervot myös kukittavat
Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. ’Depressa’) on hieno maaruskan lähde, kun ajatellaan puutarhan syysvärien kerroksellisuutta. Sen sirot, punaruskaiset lehdet liekittävät aurinkoisia ja läpäisevämaaperäisiä kasvupaikkoja. Hietakirsikan versosto suikertaa yleen
Uusimman lehden Idea pihalle -palstallani mainitun höyhenpensaan (Fothergilla major) syysväritarina jatkuu täällä blogissa. Höyhenpensas on metsäpuutarhatyylinen siro- ja hidaskasvuinen erikoisuus, jonka nimi viittaa kasvin pörhöisiin, kermanvärisiin ja tuoksuviin alkukesän
Syysvärien aika liikkuu parhaillaan maan eteläosienkin ylitse – joka seudulla omaa tahtiaan. On jälleen mielenkiintoista havainnoida kasvilajien ja -yksilöiden sävymaailmaa, syysvärittäjäkasveja kun voi olla laaja skaala tunnetuimpien värileimuajien lisäksi. YlimmässÃ
Vuodenajan muutos näkyy nyt kesäkukkaistutuksissa mielenkiintoisella tavalla. Toisaalta monet kukat, kuten kuvien kosmoskukat ja jättiverbenat, kukkivat vielä täyttä päätä, mutta mukana on myös kesäkukkakauden päätöksen kauniita sävyjä. Kun ennen mahdollista […]
