Pioni-iloa

Saila Routio Blogipostit, Saila Routio Leave a Comment

Uusimmassa Kodin Pellervo -lehdessä (4.2019) on kiinnostava artikkeli pioneista ja Pionien Koti -taimistosta; siitä, miten se syntyi ja mitä taimistolle nyt kuuluu. Asiakkaat ovat löytäneet pionien taivaanakin tunnetun taimiston hyvin. Jos haluaa puutarhaansa jonkin erikoisemman lajikkeen tai lajin, ovat vaihtoehdot joko tilata ulkomailta tai hankkia se Pionien Kodista.

Silkkipioni (Paeonia wittmanniana)

Ulkomailla näin kerran hurmaavan hailakan vaaleanpunaisen silkkipionin, joka kukki jo keväällä. Sellainen oli saatava. Ilo oli suuri, kun Pionien Kodin messuosastolta Turusta se viimein löytyi. Nyt siinä on jo reippaat versot, jotka venyvät useita senttimetrejä päivässä.

Silkkipioni kukassa viime vuonna toukokuun lopussa.

Viime vuonna taimeni teki jo useita kukkia ja tänä vuonna versoja nousee siihen malliin, että kukkaloisto runsastunee jälleen.

Sillkipionin ja kiinanpionin (P. lactiflora) risteymä ’Elizabeth Cahn’ nousussa.

Silkkipioni on tuottanut muitakin aikaisin kukkivia jälkeläisiä, sillä sitä on käytetty uusien lajikkeiden risteyttämiseen. Hailakan kellertävänvalkoinen ’Elizabeth Cahn’ on kohta yhtä korkea kuin viereiset tulppaaninversot.

Juhannuspioni (P. humilis ’Flore Pleno’)

Ikivanha juhannuspioni, joka on asunut tontillani ehkä sata vuotta kauemmin kuin minä, nousee hyvin aikaisin vanhan talon kivijalan vierestä. Se valmistautuu kukkimaan pioneista ensimmäisenä. Jos näin lämmintä säätä piisaa, ties kuinka aikaisin se tänä vuonna kukkiikaan!

PS. Juttua Pionien Kodista pääsee lukemaan myös verkkosivuilla täällä: KLIK.