Aurinkokennolla toimivaan valosarjaan syttyi hämärän tullen ihan kunnon valot!
Oli tarkoitus viettää toimistopäivää, vaan harvinaisen ihana auringonpaiste houkutti ulos. Hommia riittää, vaikka eilen sainkin viimeiset kukkasipulit maahan ja pari kesäkukkaa samalla – punalehtisen valkoapilan ja tiilenpunakukkaisen orvokin, joka ei ehkä elä talven yli, mutta voisi esimerkiksi varistaa muutaman siemenen maahan apilan vierelle.
Kompostikehikko on mennyt yhä enemmän vinoon johtuen ehkä siitä, että se on rinteessä. Komposteilla on kyllä omituinen taipumus vinoutua tasamaallakin.
Suoristettu komposti ja sen takana uutta risuaitaa.
Koska halusin rakentaa puuttuvan kuuden metrin pätkän aitaa, joka päättyy kompostille, päätin, että suoristuksen aika on nyt. Ensin tyhjennys talikolla, sitten alapäädyn nosto uusien tukikivien päälle ja koko höskän uudelleen kiinnitys. Ei se niin työlästä ollutkaan, ja mikä parasta, puuhassa tuli juuri sopiva hiki lauantai-iltapäivän saunaan.
Maatunut komposti on tullut viskeltyä syksyllä istutettujen taimien ympärille, mutta puolimaatunut on lähes yhtä kuivaa kuin kesällä. Kuivan kesän päätteeksi tuli vielä kuiva syksy. Onkin hyvä, että komposti tuli käännettyä. Jospa vielä saataisiin sateita, voisi se alkaa pöhistä iloisesti ennen talven tuloa.
Sitten keväällä on mukavaa lisätä uutta kompostia nousevien kasvien ympärille.
Ihastuttava katsura (Cercidiphyllum japonicum) tuo pirteän tuoksun ulottuvuuden syyspuutarhaan, vaikka se yleensä liitetään kasvukauden aiempiin vaiheisiin. Kuultaviin keltaisen ja punaisen sävyihin syttyvien ruskaisten katsuranlehtien aromi on ihmeellisen imelä. Tuoksun voi [&h
Syksy on erilaisten kurpitsojen aikaa. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lämmittävä, samettinen kurpitsakeitto tai uunissa paahdetut kurpitsaviipaleet pääruoan lisukkeena? Lajikkeissakin riittää kokeilemista: on spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidonkurpitsaa ja vaikka mitä.
Puutarhan talvilevon aikana viherpeukalot voivat katsahtaa, millaisia kasviaiheita näyttelytiloista löytyykään. Tämänkertaisessa näyttelyvinkissä kasvit kukoistavat kirkkotekstiileissä, joita käsityömestari Helena Vaari on kirjonut 1980-luvulta lähtien maamme luterilaisiss
Mitäs ihanaa väriä pudonneiden lehtien kattamassa kukkapenkissä pilkottaa? Syyssahramejahan (Crocus speciosus) siellä! Nämä noin viisitoistasenttiset syysihmeet kuuluvat kauneimpiin pieniin yllätyksiin, joita puutarhuri voi toivoa maasta lämpimän syksyn mittaan nousevan. Tiu
Den första snön föll den första november och landskapet blev plötsligt mycket ljusare. Åtminstone en liten stund. De som inte redan satt ut plogkäppar fick bråttom. Plogkäppar underlättar vid snöröjning […]