Siirry sisältöön

Aurinkoinen päivä pihalla

Jaa artikkeli
Aurinkokennolla toimivaan valosarjaan syttyi hämärän tullen ihan kunnon valot!

Oli tarkoitus viettää toimistopäivää, vaan harvinaisen ihana auringonpaiste houkutti ulos. Hommia riittää, vaikka eilen sainkin viimeiset kukkasipulit maahan ja pari kesäkukkaa samalla – punalehtisen valkoapilan ja tiilenpunakukkaisen orvokin, joka ei ehkä elä talven yli, mutta voisi esimerkiksi varistaa muutaman siemenen maahan apilan vierelle.

Kompostikehikko on mennyt yhä enemmän vinoon johtuen ehkä siitä, että se on rinteessä. Komposteilla on kyllä omituinen taipumus vinoutua tasamaallakin.

Suoristettu komposti ja sen takana uutta risuaitaa.

Koska halusin rakentaa puuttuvan kuuden metrin pätkän aitaa, joka päättyy kompostille, päätin, että suoristuksen aika on nyt. Ensin tyhjennys talikolla, sitten alapäädyn nosto uusien tukikivien päälle ja koko höskän uudelleen kiinnitys. Ei se niin työlästä ollutkaan, ja mikä parasta, puuhassa tuli juuri sopiva hiki lauantai-iltapäivän saunaan.

Maatunut komposti on tullut viskeltyä syksyllä istutettujen taimien ympärille, mutta puolimaatunut on lähes yhtä kuivaa kuin kesällä. Kuivan kesän päätteeksi tuli vielä kuiva syksy. Onkin hyvä, että komposti tuli käännettyä. Jospa vielä saataisiin sateita, voisi se alkaa pöhistä iloisesti ennen talven tuloa.

Sitten keväällä on mukavaa lisätä uutta kompostia nousevien kasvien ympärille.

, ,

Opiskelin puutarhasuunnittelijaksi ja maisema-arkkitehdiksi, mutta veri veti kirjoittamisen pariin. Asun enimmäkseen Korppoossa, jossa kunnostan vanhaa talonrötisköä ja sen lähes umpeenkasvanutta pihaa hitaasti, rauhassa, kiinnostuksella paikan menneisyyttä kohtaan. Harrastan verkkaista löytöretkeilyä ja kasvien keräilyä; hurahduksen kohteina ovat ainakin varjohiipat, narsissit, vuokot ja koiranhampaat. Vastapainoksi kaupungissa käydessäni olen parvekepuutarhuri.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Aurinkoinen syyskimppu

    Syyskuisten öiden käydessä yhä viileämmiksi ja hallanvaara vaanii viimeisiä kesäkukkia, on aika kerätä sisälle ihania kukkakimppuja joissa kesäauringon värit vielä hehkuvat. Auringonkukkani selvisivät yhdestä hallayöstä suojaisan paikan ansiosta, mutta nyt päätin ne poimia talteen kun niin kauniisti vielä kukkivat. Kaveriksi kimppuun leikkasin muutaman purppuraheisiangervon oksan. Niiden tumma liilaan taittuva sävy sopii mielestäni kauniisti lämpimien auringonkukkien

  • Kevätpäivä pihalla

    Tässä hieman kevätkulumisia minunkin pihamaalta. Tämä ihana lauantai on toden totta hellinyt lämmöllä ja leppoisalla tuulenvireellä joten on ollut mitä ihanin sää puuhastella puutarhassa. Kylvin kesäkurpitsan siemenet kasvihuoneeseen esikasvamaan. Muovisissa kasvilavoissa vihertää jo! Herneet ovat itäneet ja salaatti kasvaa kohisten. On ihanaa kuljeskella puolivarjoisalla pihalla kasveja kastellen. Näin illalla kun aurinko ei porota täydellä teholla,

  • Valoa päivänkakkaraniityltä

    Päivänkakkaraniitty on upean valoinen näky. Kasvissa on luonnonkukan charmia, ja monelle se onkin yksi kesän rakkaimmista kukkamerkeistä. Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on niittyinen ”kansalliskukkamme”, sillä se ilahduttaa koko Suomessa. Se on valittu Keski-Suomen maakuntakukaksi. Kakkarakasvustoja kannattaa vaalia, jos sellaisia lähitienoolla tietää, tai sitten kylvää uusia. Kasvi leviää siemenistä hyvin. Kasvupaikaksi sopii laihahko ja kuivahko maa auringossa.

  • Pihan keväiset esikot

    Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.

Kaikki jutut