Neilikkaruusu ja laventeli.

Kevät päättyi poikkeukselliseen kuivaan ja helteiseen toukokuuhun, vaikka toukokuu on ainakin meillä päin lounaassa vuoden kuivin kuukausi muutenkin. Sitten tuli kesä ja helle vain jatkui – tietysti juhannusta lukuun ottamatta. Sadetansseja alettiin viritellä joka puolella maata (juhannuksena tanssittiin lämpimiksi masurkkaa).

Ehkä erikoisinta pitkään kestävän kuuman kuivuuden lisäksi oli se, että koko maa kärvisteli samassa sääilmiössä.

Lopulta helteeseen totuttiin. Kasvit vain eivät totu siihen, että ne eivät saa vettä. Jopa lähes kymmenen vuotta sitten istutettuja pensaita aloi ruskistua ja näivettyä. Muutama vuosi sitten perustetun saniaistarhani asukkaista enää puolessa pihisee elämää. Valkotäpläimikän (Pulmonaria saccharata) lehdet eivät nousseet edes muutaman tunnin kestävässä tihkusateessa, vaan jatkoivat lurpottavaa elämää yhtäjaksoisesti kolme kuukautta.

Valkotäpläimikkä kesäsateen jälkeen, jonka kuvittelin nostavan sen lehdet!

Niinpä aloin loppukesällä toteuttaa preeriaistutusta aurinkoiseen paikkaan, jossa ohuen multakerroksen alla on kivikkoa. Tähän asti siinä on kasvanut nokkosta ja heinikkoa. Nyt siirsin siihen oranssikeltanoa (Pilosella aurantiaca), etelänruusuruohoa (Knautia macedonica), joitakin laukkoja (Allium), väriminttua (Monarda) ja apteekkarinruusun (Rosa ’Officinalis’) juurivesan; ainoan, jonka se on tuottanut viidentoista vuoden aikana.

Koristeheinistä moni on kuivan paikan kasvi – oikeastaan kaikki paitsi ne, jotka ovat kostean paikan kasveja. Heiniä täytyy hankkia lisää, sekä ostamalla taimia että kylvämällä siemenestä. Tähkähelmikän (Melica ciliata) oljenvaaleat kukinnot ovat juuri nyt sopivasti korjuukypsiä, niinpä keräsin siemeniä ja aion tänään kylvää, jotta saan paljon tähkähelmikkää pienelle preerialleni.

Etelänruusuruoho ja tähkähelmikkä.

Ruusut ovat osoittautuneet erinomaisiksi paahteen sietäjiksi, poikkeuksetta. Jokainen ruusu on kukoistanut, paitsi se, joka kuoli kevään pakkasiin, kun raotin suojapeitettä malttamattomana liian aikaisin. Mausteyrttejäkin kannattaa suosia kukkapenkeissä: laventelit (Lavandula), timjamit (Thymus), meiramit (Origanum), salviat (Salvia) ja iisopit (Hyssopus) ovat kukkineet kuin viimeistä päivää vailla ajatustakaan siitä, että helteessä pitäisi lurpottaa.

Mikä kasvi teillä on menestynyt, ja mikä menehtynyt?

Jaa artikkeli