Suomen ilmastoa on pidetty ihanteellisena, kun meillä on ollut neljä selkeää vuodenaikaa. Viime vuosina talvi on kuitenkin kuihtunut ja syksyinen sää on jatkunut Etelä-Suomessa jopa jouluun. Viime syksy oli ennätyslämmin ja pimeyttä piisasi, joten oli epätodellista kuunnella joululaulua ”On hanget korkeat nietokset”.
Huoli ilmaston lämpenemisestä on maailmanlaajuinen. Joulukuussa päättyneen Pariisin ilmastokokouksen sopimusta onkin tervehditty ilolla, kun vuonna 2020 alkavilla toimilla maapallon ilmaston lämpeneminen luvataan pysäyttää 1,5 asteeseen aiemmin tavoitellun 2 asteen sijaa. Pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa, ilmasto tulee lämpenemään kuitenkin kaksin verroin maapallon keskiarvoon nähden.
Pohjois-Euroopan talvien odotetaan lämpenevän 2050-luvulle tultaessa 2–7 asteella. Se tulee merkitsemään lumipeitteisen ajan radikaalia lyhentymistä. Lasten kanssa ilottelu pulkkamäessä on häviävä harrastus. Koululaiset eivät opi enää hiihtämään, korkeintaan käyvät Lapissa laskettelemassa.
Kun Saksan nykyinen ilmasto tulee Etelä-Suomeen ja Etelä-Suomen ilmasto siirtyy Pohjois-Suomeen, avautuu puutarhaharrastajille uusia mahdollisuuksia. Viiniköynnös tulee olemaan tavallinen kasvi kotipuutarhoissa. Kevätkylvöille päästään yli kuukautta nykyistä aikaisemmin.
Kesät eivät kuitenkaan tule olemaan yhtä auringonpaistetta. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Rankkasateet aiheuttavat tulvia ja myrskyt tuhoja. Hallat turmelevat aikaisia kylvöjä ja istutuksia.
Pohjoismaiden ilmastolle on olemassa myös toisenlainen skenaario. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa Grönlannin jäätiköiden sulamisen, mikä pysäyttää Golf-virran. Tämä etelästä lämmintä vettä pohjoiseen tuova Atlantin merivirtaus on heikentynyt jo sadan vuoden ajan. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan mahdollisuus siihen, että merivirta pysähtyy kokonaan, on yksi kymmenestä.
Jouko Tikkanen
