Parikkalan Patsaspuisto lukeutuu Suomen suosituimpiin nähtävyyksiin. Kävijöitä on vuosittain kymmeniä tuhansia. Viidensadan betonipatsaan ja satojen kasvilajien puisto muodostui 50 vuoden aikana Veijo Rönkkösen (1944–2010) elämäntyönä. Suomalaisen nykykansantaiteen eli ITE-taiteen mittavin ja vaikuttavin teoskokonaisuus on myös kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu. Rönkkösen ensimmäiset patsaat ovat 1960-luvulta ja viimeisimmät 2010-luvulta.
Oma PIHA -lehdessä nro 3/2006 oli juttu ITE-taitelija Veijo Rönkkösen patsaspuistosta..
Tänäkin kesänä Patsaspuistossa kävi entiseen malliin kymmeniä tuhansia vierailijoita. Puistoa hoiti puutarhuri Anneli Hyvönen ja veistosten kunnosta ja käytännön töistä huolehti Janne Lågland. Puistossa on järjestetty talkoita ja tapahtumia. Uusiin suunnitelmiin kuuluu puiston talviaikaisen käytön aktivointi sekä uudet myyntituotteet. Nettisivut www.patsaspuisto.net on juuri uudistettu, ja puisto löytyy myös sosiaalisen median eri kanavilta.
Parikalan Patsaspuiston kannatusyhdistys on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen taiteen tohtori Minna Haverin Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi lehtori Anneli Pulkan Savonlinnan Hiukkajoelta. Yhdistyksen tehtävät painottuvat jatkossa Patsaspuiston aatteelliseen ja taloudelliseen tukemiseen. Vastuu Veijo Rönkkösen luoman taideympäristön hoidosta ja matkailukäytöstä siirtyy osuuskunnan kautta toimivalle kaksikolle Kimmo Heikkilälle ja Atte Pajulle.
Patsaspuiston uudet järjestelyt tulivat eteen, kun yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen kuoli kesällä. Vapaaehtoisen talkootyön tilalle kaivattiin vetovastuuseen yrittäjähenkisempää toimijaa. Haasteeseen tarttui Patsaspuiston kehittämishankkeessa aiemmin työskennellyt Kimmo Heikkilä, graafikko, joka on luonut Patsaspuiston viestinnällisen ilmeen. Sopimus puiston omistajan teollisuusneuvos Reino Uusitalon ja osuuskuntatoimijoiden kesken on allekirjoitettu ja astuu voimaan lokakuun alussa.
Puiston kehittämishanketta aiemmin vetänyt Maaseudun Sivistysliitto on valmistelemassa ITE-taiteeseen liittyvää kylämatkailuhanketta, jonka on suunniteltu kohdentuvan osittain myös Patsaspuistoon.
– Veijo Rönkkösen kuoltua toteutimme Kärki-Leaderin rahoittaman veistospuiston pelastamishankkeen ja toivoimme, että puisto voisi joskus tarjota työllistymistä yritys- tai osuuskuntamuotoisille toimijoille. Nyt on tuon rohkean askelen aika. Sen myötä voi tulla muitakin elinkeinollisia piristysruiskeita alueelle, iloitsee MSL:n kulttuurituottaja Raija Kallioinen.
Puiston ylläpidon kustannukset on saatu katetuksi vapaaehtoisilla pääsymaksuilla, toiminta-avustuksilla, omistajan panostuksilla sekä kannatusyhdistyksen talkootyöllä ja jäsenten lahjoituksilla.
Parikkalan Patsaspuiston kannatusyhdistys ry
Parikkalan Patsaspuiston kannatusyhdistys on perustettu vuonna 2011. Maksavia jäseniä yhdistyksessä on noin 50, ja Facebookissa toimivalla Pelastakaa Parikkalan Patsaspuisto -ryhmällä on yli 1.300 seuraajaa.
Kannatusyhdistyksen tuore puheenjohtaja Minna Haveri on taidekasvattaja ja tutkija. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2010 nykykansantaiteesta ja on toiminut aktiivisesti outsider-taiteen kansainvälisissä verkostoissa. Varapuheenjohtaja lehtori Anneli Pulkka asuu Parikkalan naapurissa Savonlinnan Hiukkajoen kylässä ja on vahva alueellinen kulttuurivaikuttaja. Hallituksen muina jäseninä jatkavat Minna Tuuva sihteerinä, Anneli Hyvönen, Tuija Maaret Pykäläinen ja Unto Rönkkönen sekä varajäseninä Kimmo Heikkilä ja Janne Vesivalo.
Kannatusyhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Patsaspuiston säilymisestä kiinnostunut. Liittymistiedot löytyvät nettisivulta www.patsaspuisto.net.
Voit lukea Oma PIHA -lehden nro 3/2006 tästä linkistä (kestotilaajat ilmaiseksi, muut 4 euroa, lehdessä on juttu myös runoilija Heli Laaksosen puutarhasta)
