Sain kerran lahjaksi sormustinkukan. Se tuli naapurin puolelta ja asettui minun luokseni. Toivotin sen tietenkin tervetulleeksi, ja se valitsi itselleen sopivan paikan myös seuraavana vuonna.
Siitä lähtien olen ollut sormustinkukkien lumoissa. Sanotaan, että luonnosta löytyvät kaikki maailman värit ja muodot ja että ihminen niitä vain kopioi. Ja siltä tosiaan tuntuu, kun katselee kukkia ja kasveja lähemmin. Kukapa olisi esimerkiksi keksinyt lisätä kukan sisään täpliä! Tai värjätä sen näin komean pinkiksi. Saati kasvattaa kukalle partakarvat…
Hyvä on kuitenkin muistaa, että sormustinkukka on myrkyllinen kasvi. Katsoa siis saa, mutta ei haukata.
