Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muiden ruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavat sopivaa lisämakua sipulista. Raakana kirpeähköt sipulit puolestaan maustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaasti haudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat. Viikolla 4 (19.-25.1.04) vietetään sipuliviikkoa.

Sipulit ovat varsin värikäs ja monimuotoinen perhe. Suomalaiset syövät edelleen valtaosan sipuleistaan perinteisinä kepasipuleina. Keltasipuli on perussipuli, joka sopii kaikkeen ruoanlaittoon ja on myös edullista ja terveellistä syötävää. Muutaman vuoden takainen Vuoden vihannes, punasipuli, kuuluu myös kepasipuleihin ja on lyhyessä ajassa tullut erittäin suosituksi ruoan raaka-aineeksi. Punasipuli on monen mielestä hiukan miedompi kuin keltasipuli. Pääasiallinen syy käyttää punasipulia ruoanlaitossa on kuitenkin tämän kasviksen värikkyys. Punainen väri on ilo silmälle, mutta kertoo myös sen, että tämä kasvis sisältää paljon terveyttä edistäviä antioksidantteja. Pitkään haudutettavissa ruoissa väri haalistuu, mutta vaikutukset säilyvät hyvinä.

Vihreitä sipuleita ovat purjo, ruohosipuli ja ns. kevätsipuli, joita kaikkia saa nykyisin lähes ympäri vuoden. Purjosipulin maku paranee kypsennettäessä ja se sopii mietona sipulina erittäin hyvin kala- ja äyriäisruokiin, keittoihin ja piiraiden täytteeksi. Ruohosipuli ja kevätsipuli raikastavat sellaisenaan salaatteja, mutta sopivat myös kevyesti kypsennettyinä esimerkiksi itämaisiin wokkiruokiin tai keittojen mausteiksi. Vihreät sipulit ovat aina näyttäviä myös ruokien koristelussa.

Lähes valkoisia sipuleita ovat hopeasipuli, valkosipuli ja jättisipuli. Näistä jättisipulin tarjonta on talvella vähäistä. Hopeasipulia käytetään kuten tavallista keltasipulia. Sitä suositaan muun muassa säilyketeollisuudessa. Jättisipuli on parhaimmillaan raakana niin sanottuna salaattisipulina.

Ryvässipuli ja salottisipuli ovat jakautuvia, kynnellisiä sipuleita. Voimakasaromisen ryvässipulin tarjonta on valitettavan vähäistä. Sitä viljellään pääosin Kainuussa. Salottisipuli on maultaan miedompi ja kypsyy nopeasti, mistä syystä sitä suositaan kastikkeissa. Salottisipulia tuodaan Etelä-Euroopan maista.

Sipulifaktaa: Suomalaiset syövät keskimäärin 5,6 kiloa sipuleita henkeä kohti vuodessa. Kepasipulin ja sen värimuunnosten osuus tästä on 4,4 kiloa. Seuraavaksi suosituin on purjo. Valkosipulia syödään vajaa 0,3 kiloa henkeä kohti vuodessa. Sipulin suosio on kasvanut moniin muihin kasviksiin verrattuna selvästi nopeimmin. Sipuliostot vähittäiskaupoista ovat lisääntyneet 63 prosenttia vuosina 1991 – 2002. Eniten on lisääntynyt punasipulin kulutus.

Kotimaista kelta- ja punasipulia saadaan ympäri vuoden, sillä sipulien varastointi onnistuu nykyisin hyvin. Sen sijaan purjosipulit ja monet muut erikoissipulit ovat kevättalvisin pääosin tuontituotteita. Kevätsipuleita ja ruukussa kasvatettuja ruohosipuleita saadaan myös kotimaisina ympäri vuoden.

Kotioloissa kelta- ja punasipuleita kannattaa säilyttää keittiön pöydällä astiassa käyttövalmiina pieniä määriä. Isompien määrien säilyttämiseen otollisin paikka on kuiva ja viileä noin 10 asteen huonetila. Jääkaapissa, kosteassa ja muovipussissa säilytettäessä sipulit lähtevät helposti itämään.

Sipulit ovat hyvää ja terveellistä syötävää. Sipulin sulfidipitoiset öljyt avaavat tukkoisia hengitysteitä ja helpottavat flunssaista oloa. Sipulin tehokkain antioksidantti, kversetiini, puolestaan ehkäisee virusten ja bakteerien hyökkäyksiltä. Lisäksi sipulin suojaravintoaineiden epäillään tutkimustiedon pohjalta ehkäisevän sydän- ja verisuonitautien syntymistä ja syöpäsairauksia.

Kermamuhennetut sipulit
(4 annosta)

16 pientä sipulia
vettä
suolaa
2 rkl voita tai margariinia
2 rkl sokeria
2 dl kuivaa valkoviiniä
1 dl kermaa
suolaa
rouhittua mustapippuria
ripaus inkivääriä
tuoretta kirveliä

Kuori sipulit ja halkaise suurimmat. Keitä sipulit lähes kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta hyvin. Ruskista rasva kasarissa. Lisää sipulit ja ripottele päälle sokeria. Sekoita varovasti, kunnes sipulit ovat tasaisen kullanruskeita. Kaada toiseen astiaan. Lisää kasariin valkoviini ja irrota reunoilla ja pohjassa oleva karamelli. Lisää kerma ja anna saostua kokoa ajan sekoitellen. Mausta kastike suolalla, pippurilla ja inkiväärillä. Yhdistä kastike ja sipulit. Lisää lopuksi tuoretta hienonnettua kirveliä. Tarjoa liharuokien lisäkkeenä.

SipulipannariTaikina:
6 dl maitoa
4 munaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl hiivaleipäjauhoja
1 tl suolaa
0,5 dl juoksevaa margariinia

Sipuliseos:
3 punasipuli
1 rkl öljyä
n.1 tl kuvattua timjamia tai 1 rkl tuoretta
1 rkl balsamiviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
1 dl juustoraastetta

Sekoita taikinan ainekset keskenään ja anna turvota puoli tuntia. Kuori sipulit ja leikkaa ohuiksi renkaiksi tai viipaleiksi. Kuumenna öljy paistinpannussa ja kuullota sipulit pehmeiksi. Mausta timjamilla, balsamiviinietikalla, suolalla ja mustapippurilla. Anna seoksen jäähtyä.Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä sipuliseos taikinan päälle ja ripottele lopuksi juustoraastetta. Kypsennä 225 asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia.

Purjo-äyriäispasta

3 annosta
5 kevätsipulia tai 1 pieni purjo
2-3 valkosipulin kynttä
2 tomaattia
1 rkl öljyä
180 g pakastekatkarapuja
2-3 rkl sitruunan mehua
suolaa
mustapippuria
tuoretta basilikaa
2 rkl kapriksia tai 0,5 dl vihreitä oliiviviipaleita
parmesaania

Lisäksi:
n. 200 g tuorepastaa

Leikkaa kevätsipulit ohuiksi viipaleiksi. Purjoa käyttäessäsi halkaise ja pese purjo ja viipaloi ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipuli. Kuutioi tomaatit. Kuumenna öljy paistinpannulla. Kuullota siinä kevätsipulia ja valkosipulia. Lisää tomaattikuutiot, valutetut katkaravut, sitruunamehu, suola, pippuri ja kaprikset. Lämmitä nopeasti, älä keitä, jotta ravut eivät sitkisty. Tarkista maku ja ripottele lopuksi pinnalle hienonnettua tuoretta basilikaa. Sekoita rapukastike keitetyn tuorepastan joukkoon ja tarjoile heti raastetun parmesaanin kanssa.

Jaa artikkeli