Kuluttajat ovat keskimäärin tyytyväisiä ruokaperunoiden laatuun, muttaerityisesti pakattujen perunoiden kohdalla se ei ole kohdallaan.Kuluttajat käyttävät perunoita kotona ruuanvalmistuksessa varsin usein.Perunoiden käyttöä vähentää eniten ajan puute eli perunoidenvalmistamiseen vaadittava aika sekä kuluttajien oma vähäinenlaatutuntemus. Tiedot perustuvat MTT taloustutkimuksen koordinoimanperunatutkimuksen tuloksiin.
Tutkimukseen osallistuneista kuluttajista vajaa kolmannes valitseeperunoiden ostopaikan laadun perusteella. Tutkimuksen mukaanruuanvalmistusta harrastavilla miehillä on erilaiset perunoiden ostotavatkuin naisilla. Miehet ostavat perunoita tyypillisesti 2-3 kertaakuukaudessa, kun naiset käyvät perunaostoksilla vähintään kerran viikossa.
Lapsiperheillä, miehillä ja nuorilla ikäryhmillä ostopaikan sijainti onlaatua tärkeämpi ostopaikan valinnassa. Miehille perunoiden hinta ontärkeämpi perunoiden valintaperuste kuin naisille. Tämä saattaa johtuasiitä, että miesten laatutieto ja laatuun sitoutuminen on perunaostoissavähäisempi kuin naisten.
Erikoisperunat vielä tuntemattomia
Puolet kuluttajista ostaa perunat käyttötarkoituksen mukaan.Erikoisperunoiden käyttö on kuitenkin vielä vähäistä ja käytön lisääminenvaatisi tutkimuksen mukaan selvästi nykyistä enemmän markkinointitoimia.
Vajaa kolmannes tutkimukseen osallistuneista osti perunat pakattuina.Paperipussi on toivotuin pakkausmateriaali ja nykyistä pienempiäpakkauskokoja haluttaisiin nykyistä enemmän. Erilaisiinkäyttötarkoituksiin kokolajitellut paperipussiin pakatut perunatkiinnostaisivat kuluttajia. Myös varhaisperunan laatulajittelua japakkaamista kannattaisi tutkimuksen mukaan lisätä.
Kaupan ongelmina vihertyminen ja esillepano
Perunoiden ongelmina kaupassa ovat edelleen muun muassa pintaviat javihertyminen pusseissa. Tutkimuksen mukaan eniten parantamisen varaa onkuitenkin tuotteiden esillepanossa ja myymälöiden myyntipisteidenvetovoimaan liittyvissä visuaalisissa tekijöissä. Pakkauksissa olevienperunoiden kokolajitteluun tulisi myös kiinnittää entistä enemmänhuomiota.
Myymälöiden hedelmä- ja vihannesosaston vastaavat toivovatkuluttajamarkkinointiin teemapäiviä ja tapahtumiin liittyväämyynninedistämismateriaalia.
Perunakauppa vaatii kehittyäkseen ketjun hyvää yhteistyötä
Perunakauppaa tulisi kehittää tavarantoimittajien ja myymälöiden välillä.Parantamisen varaa on erityisesti myymälätiloissa tapahtuvanmarkkinointiin ja promootioihin liittyvässä yhteistoiminnassa.Vähittäiskaupan edustajien mukaan perunan myyntiä voidaan edistäätiivistämällä sekä viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä ettäviljelijöiden ja kaupan yhteistoimintaa.
Viljelijöiden, perunapakkaamojen ja pienempien tukkujen kilpailuetunavähittäismyymälöissä on tulevaisuudessakin perunan laadun ohellaerityisesti hyvä palvelu. Isommat myymälät haluavat todennäköisestiedelleenkin ostaa ruokaperunat suoraan viljelijältä, pakkaamolta taisellaisilta välittäjiltä, jotka tarjoavat vähittäismyymälöille perunanmyyntipisteen kunnossapitopalvelua. Vähittäismyymälöissä tehtyjenhaastatteluiden mukaan keskusliikkeiden tukkujen kautta kulkevan perunanmäärä lisääntyy, mikäli keskusliikkeet tiukentavat ketjunohjausta.
Kahden tutkimuksen tulosten summa
MTT taloustutkimuksen koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiinperunantoimittajien ja vähittäiskaupan välistä tavarantoimittajasuhdettaja vähittäiskaupan ruokaperunaostojen jakautumista hankintakanavittainpakatun perunan ja irtoperunaostojen osalta.
Kuluttajille suunnatussa tutkimuksessa selvitettiin mm. ruokaperunoidenlaatua, perunoiden ostamista ja käyttöä sekä myymälämarkkinointiinliittyviä asioista. Kuluttajatutkimus perustuu valtakunnalliseenpostikyselyyn, johon osallistui 992 henkilöä. Vähittäiskaupan näkökulmaaselvitettiin vähittäismyymälöiden vihannesosastojen vastaavilta jatukkukaupan edustajilta.
Lähteet: Terri Kupiainen. 2002. Perunassa on itua. Ruokaperunankuluttajalaatu ja tuoteryhmäkuva. Helsingin yliopisto, taloustieteenlaitos, markkinointi selvityksiä nro 16.Riitta Kuorikoski. 2002. Perunantuottaja vähittäis- ja tukkukaupantavarantoimittajana. MTT:n selvityksiä nro 24. 57 s., 4 liitettä.
