Mansikan laatuominaisuuksiin vaikuttaa eniten lajike. Sen sijaanviljelymenetelmällä ei ole laatuun juurikaan vaikutusta, todetaan FM MARIHAKALAN väitöstutkimuksessa. Luomumansikka soveltuu siis teollisuudenraaka-aineeksi siinä missä tavanomaisesti viljelty mansikkakin. Tutkimusei tue yleisesti väitettyjä makueroja luomumansikan ja tavanomaisestiviljellyn mansikan välillä.
Hakala löysi tutkimuksessaan vaihtoehtoja perinteiselleteollisuuslajikkeelle Senga Senganalle ja pystyi ryhmittelemään lajikkeet.Hapan Jonsok on kokonaisuudessaan eniten Senga Senganan kaltainen Honeoyepoikkesi eniten muista lajikkeista. Makeat ja hedelmäiset Korona ja Polkamuodostivat oman ryhmänsä. Lajikkeista Bounty oli laadultaan herkin säänmuutoksille.
Kotimainen mansikka pärjää laadussa puolalaiselle
Tutkimuksessa verrattiin myös suomalaista ja puolalaista mansikkaa. Hakalavertasi tyypillistä teollisuuden saamaa marjaraaka-ainetta. Tulostenmukaan suomalainen mansikka on laadultaan hyvin kilpailukykyinenpuolalaiseen mansikkaan verrattuna. Puola on Euroopan suurin ja tärkeinmansikan viljelymaa, ja suomalainen elintarviketeollisuus käyttää sieltätuotua mansikkaa.
Mari Hakala tutki mansikan (Fragaria x ananassa Duch.) laatuaelintarviketeollisen käytön näkökulmasta. Laatua arvioitiin esimerkiksimaun, happojen, sokereiden, aromiyhdisteiden, ravintoaineiden,torjunta-aineiden ja raskasmetallien avulla. Laatuominaisuuksiatarkasteltiin mansikkalajikkeiden, viljelymenetelmien ja marjan alkuperännäkökulmista.
Hakalan tutkimuksessa näytemateriaali kerättiin kahtena vuonna kahdeltamansikan päätuotantoalueelta (Savo ja Varsinais-Suomi) yhteensä ylikahdeltakymmeneltä marjatilalta ja analysoitiin pakastettuna.Mansikkanäytteet olivat eri lajikkeita, jotka oli viljelty tavanomaisenaja luomutuotantona.
Suomen tärkein viljeltävä marjakasvi
Mansikka on ihmisen ravitsemuksen kannalta välttämättömienravintoaineiden, kuten C-vitamiinin ja erilaisten kivennäis- jahivenaineiden, monipuolinen lähde. Kotimaisen mansikan terveydellehaitallisten yhdisteiden, kuten torjunta-ainejäämien ja raskasmetallien,pitoisuudet ovat tutkitusti huomattavan pienet.
Mansikka on tärkein Suomessa viljeltävä marjakasvi. Ammattimaisen viljelynpinta-ala on noin 5000 hehtaaria ja sato vuosittain yli kymmenen miljoonaakiloa.
Tutkimuksessa mukana myös elintarvikealan yrityksiä
Mari Hakala työskentelee tutkijana Turun yliopiston biokemian jaelintarvikekemian laitoksella. Väitöskirjatutkimuksen pohjana on vuosina1997-2000 toteutettu Tekes-hanke ¤Kotimaisen mansikan laatutekijät¤, jossaTurun yliopiston yhteistyökumppaneina olivat Pakkasmarja Oy, ValionHillotehdas Oy ja Sisä-Savon marjaosaamiskeskus.
Väitöskirja perustuu viiteen osajulkaisuun ja sisältää kokeellisen osanlisäksi laajan mansikan laatua käsittelevän kirjallisuuskatsauksen.
