Sipuli saa jakamattoman suosion sekä ruoan makua arvostavilta että niiltä, jotka painottavat ruoan hyviä terveysvaikutuksia. Ilman sipulia ei tule toimeen kotikokki eikä huipputason keittiömestari. Sipuli antaa ruoalle sielun. Sipulia kannattaa käyttää vaihdellen ja yhdistellen erilaisia sipuleita. Viikolla 4 (21. – 27.1. 2008) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n Sipuliviikkoa.
Suomalaiseen ruokakulttuuriin sipuli on kuulunut vuosisatojen ajan. Sipulia viljeltiin jo viikinkiaikaan, 800 – 1000 -luvuilla. Laukka, lyöki ja lööki tarkoittivat sipulia. Suomalaisessa alkupalapöydässä sipuli liitetään veden viljaan: silliin ja silakkaan, siikaan ja loheen. Peruna ja sipuli kuuluvat suomalaisen ruoan ytimeen. Sipulit sopivat kotoisiin keittoihimme aina. Pääruoissa sipulin rooli on säestää kalaa, kanaa, lihaa ja muita kasviksia. Kastiketta, marinadia ja useimpia kasvisruokia ei voi kuvitella ilman sipulia.
Sipulipihvit, sipulikeitto, sipulipiirakka, sipuli blinien lisäkkeenä tai hernekeitossa ja sipuli pitkään haudutetussa uuni- tai pataruoassa ovat vastustamattomia herkkuja. Sipuli maistuu ja tuoksuu kaiken kansan keittiöissä. Siihen on varaa kaikilla. Onneksi suomalainen keittiö on aina ottanut ja ottaa edelleen vaikutteita muualta maailmalta ja muuntuu ja rikastuu kaiken aikaa. Sipuli maistuu pizzan päällä, hampurilaisen välissä, kreikkalaisessa salaatissa, thairuoassa ja kebabeissa.
Monenlaiset sipulit
Sipuleita viljellään maailmalla yli 20 erilaista tyyppiä, Suomessakin lähes kymmentä erilaista. Seuraavaan on koottu pieni sipuliaapinen selventämään horjuvaa nimikkeistön käyttöä. Ruokasipuli (Allium cepa, Cepa-ryhmä), kelta- eli kepasipuli Suomen eniten viljelty sipuli on kaikille tuttu. Keltasipuli kasvaa pohjoisen ilmastossa maultaan voimakkaaksi. Sitä voidaan käyttää mausteena ja vihanneksena kaikessa ruoanvalmistuksessa. Kypsentäminen lepyttää maun. Haudutetut, kullankeltaiset sipulirenkaat nostavat veden kielelle. Punasipuli Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muoto. Punasipulia on viljelty Suomessa jo 1600-luvulla. Pitkään kypsennettäessä väri haalistuu, mutta antaa liemiin hienoa väriä. Koristeellisuus tulee esiin, kun punasipulia käyttää raakana salaatteihin tai esim. blinien lisäkkeeksi. Salottisipuli (Allium cepa, Ascalonicum-ryhmä) Salottisipulia voi pitää hienojen aromiensa takia gourmetsipulina. Se kuuluu jakautuviin sipuleihin toisin kuin yleensä jakautumaton keltasipuli. Kuori on tavallisesti vahva ja kuiva-ainepitoisuus korkea, joten säilyvyys on hyvä. Muoto vaihtelee litteästä pyöreään ja sukkulamaiseen banaanisalottiin. Salottisipuli kypsyy nopeasti ja sopii etenkin kastikkeisiin, mutta myös kaikkeen ruoanvalmistukseen. Ryvässipuli Ryvässipuli on maultaan voimakas ja salottisipulin tapaan jakautuva sipuli. Vanhanajan ryvässipulista löytyy Suomesta erittäin aromikkaita paikallisia kantoja. Soisi, ettei sen viljely kokonaan unohtuisi. Salaatti- eli vihersipuli, myös nimillä spring onion, green tai bunching onion Salaatti- eli vihersipuli on hyvin suosittu Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, mutta nykyisin jo meilläkin. Tämä sipuli korjataan varhaisessa kehitysvaiheessa. Tyviosa muistuttaa pientä purjoa, mutta lehden vihreät osat ovat poikkileikkaukseltaan pyöreät ja ontot. Makea sipuli Makea sipuli on miedohko, tavallisesti ruokasipulia kookkaampi keltasipuli, joka on tullut tutuksi Espanjan kävijöille. Nyt on kehitetty pohjoisen pitkänpäivän olosuhteisiinkin sopivia lajikkeita. Makea sipuli on melko kookas. Miedon makuisena se sopii erityisesti salaatteihin. Jättisipuli Jättisipuli on saanut alkunsa Iso-Britanniassa, jossa on kilpailtu mahdollisimman kookkaan sipulin tuottamisessa. Tämä keilamaisen muotoinen sipuli voi painaa 0,5 – 1,5 kg tai enemmänkin. Maku on melko mieto. Joskus sekä makeaa että jättisipulia näkee kutsuttavan salaattisipuleiksi, koska miedon makuisina ne sopivat salaatteihin. Jättisipuli ei kestä varastointia, joten kotimaisena sitä saa vain syksyisin. Huom. Miedot sipulit (jätti-, makea- ja salaattisipuli) kypsyvät ruoanvalmistuksessa nopeammin kuin voimakkaat sipulit (kelta-, salotti- ja ryvässipuli). Purjo Purjo kasvattaa varsimaisen lehtitupin, jota käytetään rapeine lehtilatvoineen sipulin tavoin. Maku on miedohko ja hienostunut. Purjo maistuu parhaalta kevyesti kypsennettynä tai raakana. Kotimaisena purjoa on saatavana helmikuulle saakka. Valkosipuli eli kynsilaukka Uskollisimmat Allium sativumin ystävät käyttävät valkosipulia kaikkeen mahdolliseen syötävään. Yleensä valkosipuli koostuu 8 – 20 kynnestä, mutta myös yhden kynnen soolovalkosipuleita on saatavana. Kypsennettynä valkosipuli maistuu täyteläisen pehmeältä. Kiinalainen ruohosipuli Ulkonäkö muistuttaa ruohosipulia, mutta lehdet ovat litteän kolmiomaiset ja usein varsien päissä näkyy vaaleat kukannuput. Kiinalainen ruohosipuli maistuu valkosipulilta. Ruohosipuli Ruohosipuli on suomaisille tuttu, kevään ensimmäinen maustevihannes ja kautta koko vuoden ruukuissa saatava tuoreyrtti. Sitä tavataan myös luonnonvaraisena Lappia myöten. Hillosipuli Valkomaltoinen, pieni hillosipuli käytetään etikkasäilykkeenä. Ilmasipuli Ilmasipuli on ruohosipulin tavoin kasvimaalla kevään ensimmäisiä. Paksut, ontot varret voi leikata renkaiksi salaatteihin. Pikkusipulit kehittyvät varsien päihin ja ne kannattaa istuttaa maahan tuottamaan uutta satoa.
Sipulifaktaa:
Suomalainen syö sipuleita yhteensä noin 5,2 kg vuodessa. Tästä kelta- ja punasipulin osuus on reilusti yli 4 kg, purjon 370 g, valkosipulin 220 g, kevätsipulin 160 g ja muiden sipuleiden 160 g.
Sipuli on neljänneksi suosituin vihannes Suomessa tomaatin, kurkun ja porkkanan jälkeen.
Sipulia ostavat muita enemmän alle 35-vuotiaat ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Purjoa ja erikoissipuleita ostetaan muita enemmän isoissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla.
Kiloissa sipuleiden osuus perunan ja vihannesten kokonaisostoista on 6 % ja euroissa vastaavasti 5 %.
Sipulia saatiin vuonna 2007 varastoon noin kolmannes enemmän kuin edellisvuonna, koska viljelyala oli seitsemisen prosenttia isompi kuin vuonna 2006. Sipulia riittänee aina heinäkuulle saakka.
Luomuna viljellään Suomessa keltasipulin lisäksi ainakin puna-, valko-, kevät-, ruoho- ja ryvässipulia sekä purjoa. Valtakunnallisesti myytävien luomusipuleiden lisäksi paikalliset erikoisuudet esimerkiksi ryvässipulin vanhoista lajikkeista ovat elävä osa suomalaista sipulin viljelyn historiaa. Kasviolosuhteisiinsa parhaiten sopeutuneita lajikkeita saadaan näin säilytetyksi.
Sipulit kiistatta terveysvaikutteisia
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä.
Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Antibioottisena yhdisteenä valkosipulin allisiini ehkäisee haitallisten mikrobien toimintaa ja tulehduksia. Kversetiini-nimisen flavonoidin lähteinä sipulit ovat erinomaisia. Punasipuli puolestaan saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina.
Kokeillut sipuliruokaohjeet:
Perunablinit (12 – 14 kpl)
600 g soseutuvia perunoita kuorineen 1,25 dl ruokakermaa 2 rkl vehnäjauhoja 2 munaa 1 tl suolaa mustapippuria 2 valkuaista 0,5 dl tuoretta, hienonnettua tilliä Paistamiseen: pullomargariinia Lisäksi: 100 – 150 g muikun-, siian- tai kirjolohenmätiä tai Cavi-Art -merilevävalmistetta 1 dl smetanaa tai ranskankermaa 1 hienonnettu punasipuli mustapippuria
Kuori ja lohko perunat. Keitä perunat kypsiksi, valuta ja soseuta. Lisää soseeseen kerma, vehnäjauhot, munat ja suola. Vaahdota kaksi valkuaista ja kääntele vaahto perunaseokseen. Lisää joukkoon tilli. Paista taikina ohukaispannulla kuohkeiksi blineiksi. Tarjoa välittömästi mädin, smetanan, sipulihakkeluksen ja mustapippurin kera. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Tammikuinen salaatti
150 g punakaalia neljännes purjoa 150 g säilykepunakaalia (lasitölkistä) 1 päärynä
Raasta punakaalin lohko terävällä juustohöylällä ohueksi raasteeksi. Puolita purjo pitkittäin, huuhdo ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Yhdistä kaalit ja purjo ja raasta joukkoon kuorittu, mehukas päärynä. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Kuori ja viipaloi punasipuli. Kuori appelsiini: Leikkaa appelsiinin kummastakin päästä viipale niin, että hedelmänliha näkyy leikkauspinnasta. Aseta leikkuupinta leikkuulautaa vasten. Poista appelsiinin kuori ja kalvot leikaten ylhäältä alaspäin appelsiinin muotojen mukaisesti niin, että hedelmänliha tulee näkyviin. Leikkaa appelsiinit viipaleiksi. Asettele appelsiini- ja punasipuliviipaleet lomittain tarjoiluastiaan. Hienonna pala huuhdottua chiliä. Sekoita kaikki kastikkeen aineet kannellisessa lasipurkissa ravistaen. Tarkista maku. Kaada kastike salaatin päälle ja anna vetäytyä hetken. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Viipaloi sipuli, purjo, valkosipuli ja herkkusienet. Kuutioi porkkana, mahdollinen palsternakka ja perunat. Kuumenna öljytilkka kattilassa ja hauduta siinä sieniä, sipuleita, tomaattisosetta, paprikajauhetta ja korianteria miedolla lämmöllä. Huuhtele linssit huolellisesti ja lisää ne sekä vesi, paseerattu tomaatti, basilika, laakerinlehdet, chilitahna ja sitruunamehu kattilaan. Hauduta 25 minuuttia. Lisää juures- ja perunakuutiot sekä kuivatut tomaatit ja hauduta 35 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla ja jatka hauduttamista kymmenisen minuuttia. Lisää lopuksi oliivit, tuore persilja ja oliiviöljy. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Kuori ja viipaloi perunat ja sipulit. Käytä purjosta vain valkoinen osa: halkaise, huuhtele ja viipaloi se. Kuumenna rasva paksupohjaisessa kattilassa ja kuullota sipulia ensin, sitten purjoa. Lisää timjami ja perunaviipaleet. Kaada joukkoon viini tai omenatäysmehu ja keitä, kunnes neste on lähes haihtunut. Lisää vesi ja kasvisfondi. Keitä noin 20 minuuttia. Kuumenna joukkoon kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja tarkista maku. Vinkit: Voit tarjota keiton kuumana tai kylmänä. Pinnalle voit vaahdottaa rasvattomasta maidosta vaahtohupun. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Neljän sipulin keitto
200 g (2 isohkoa) keltasipulia 200 g salottisipulia 1 purjo 3 valkosipulinkynttä tilkka rypsiöljyä 1 rkl vehnäjauhoja 1 l liha-, kana- tai kasvislientä fondista 3 kokonaista neilikkaa reilu 1 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia mustapippuria myllystä 1 dl portviiniä tai madeiraa
Kuori, puolita ja viipaloi sipulit. Kuullota sipulit öljytilkassa läpikuultaviksi ruskistamatta. Ripota joukkoon jauhot ja kiehauta sekoitellen. Kaada vähin erin koko ajan sekoittaen mukaan neste. Lisää neilikat, timjami ja pippuria. Hauduta keittoa 40 minuuttia. Mausta portviinillä tai madeiralla ja tarkista maku. Vinkki: Voit tarjota lisäksi kuumassa uunissa juustoraasteella kuorrutettuja leipäviipaleita. Nosta ne kuumina keiton pinnalle suoraan lautasille. Vinkki: Voit valmistaa sipulikeiton myös käyttäen vain yhtä sipulia, esim. ruoka- tai salottisipulia. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Raasta kuoritut perunat hienoksi. Sekoita jauhoihin leivinjauhe ja sitten käsin margariini. Lisää perunaraaste ja sekoita vain sen verran, että aineet sekoittuvat. Siirrä taikina jääkaappiin. Kuori, halkaise ja viipaloi sipulit. Kuullota ne öljytilkassa melko miedolla lämmöllä. Kaada joukkoon siideri ja hauduta, kunnes neste on haihtunut. Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja juustoraaste sekä hienonnetut yrtit ja mausteet. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Voit taitella reunojen tueksi foliosuikaleet, jotta taikinan reunat pysyvät paikoillaan. Pistele pohja ja esipaista 225-asteisessa uunin alaosassa 15 minuuttia. Kaada sipuliseos piirakkapohjalle ja lisää päälle muna-juustoseos. Paista uunin alimmalla ritilätasolla 200 asteessa, kunnes täyte on hyytynyt ja pinta saanut väriä eli noin 20 minuuttia. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Mainos – sisältö jatkuu alla
Pihakalenteri 2025
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Terveyden edistämisen keskus (Tekry) on valinnut vuoden 2007 parhaaksi terveysaineistoksi Kotimaiset Kasvikset ry:n internetsivuston www.terveyttakasviksilla.fi.Opettajille ja terveyden ja ravitsemuksen ammattilaisille suunnattu sivusto on toteutettu yhdessä Suomen Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen kanssa. Kotimaiset Kasvikset ry:n toimitusjohtaja Riikka Seppälä pitää arvokkaana sitä, että pitkäjänteinen työ kasvisten käytön edistämiseksi sai näkyvän tunnustuksen. Samalla hän pitää palkintoa merkittävänä yhdistyksen työn
Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muidenruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavatsopivaa lisämakua sipulista. Raakana kirpeähköt sipulit puolestaanmaustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaastihaudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat. Alkavalla viikolla (19.1.-25.1.) vietetään Sipuliviikkoa. Sipulit ovat varsin värikäs ja monimuotoinen perhe. Suomalaiset syövätedelleen valtaosan sipuleistaan
Suomalaiset ovat opetelleet viimeisten vuosien aikana käyttämään tuoreita yrttejä. Tällä hetkellä me syömme kuitenkin vain 160 grammaa erilaisia yrttejä vuodessa henkeä kohti. Tutuimmat ovat edelleen tilli ja persilja. Suosituimmuusjärjestyksessä kolmannelle sijalle on noussut vauhdikkaasti basilika, jota on opittu käyttämään niin sellaisenaan leivän päällä kuin tomaatin kanssa salaateissa. Basilika maistuu yhä useammin myös yrttiöljyissä ja pestokastikkeissa.
Värikkäät vihanneskasvit koristavat hyötytarhaa ja piristävät ruokapöytää. Kasvien väriaineilla on silmänilon lisäksi myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Värikkäät vihannekset sopivat erityisesti potageriin, jossa keittiökasvit ja kesäkukat on istutettu ranskalaisen muotopuutarhan mukaisesti. Toki ne antavat säväyksen myös tavalliseen vihannestarhaan ja ruukkupuutarhaan. Värejä kasveihin muodostuu etenkin keltaisista ja punaisista karotenoideista sekä punaisista, sinisistä ja violeteista antosyaaneista. Punajuurikkaan
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
