Suomalaisilla luomutuotteilla on kysyntää maamme rajojen ulkopuolella, ehkä jopa enemmän kuin kotimaassamme, Finfood Luomusta kerrotaan. Vienti kasvaa tasaista tahtia ja erityisesti luonnonkosmetiikan raaka-aineet ovat kysyttyjä. Monen syötävän vientituotteen kasvun esteeksi nousee kuitenkin raaka-aineen saatavuus.
Erityisesti luomukaurasta on huutava pula. Lisäksi luomukauraa viedään paljon pelkkänä raaka-aineena, vaikka kaikki luomukaura voitaisiin jalostaa hiutaleeksi jo kotimaassa. Luomukauran jalostusarvon nostaminen onkin luomualan strateginen tavoite. Luomuviljelijöitä kehotetaan panostamaan myös perunan viljelyyn, sillä luomuperunajauholle ja -hiutaleelle olisi kysyntää.
Luonnosta saatavat itsehoitotuotteet ovat maailmalla kasvava trendi ja uutteet, kosmetiikka, voiteet ja salvat käyvät kaupaksi. Itsehoitotuotteiden vienti vetää erityisesti Japaniin, Viroon ja Ruotsiinkin.
Pieniäkin luomuyrityksiä kannustetaan jatkamaan sitkeästi toimintaansa, sillä luomutuotteiden kysyntää näyttää maailmalla riittävän. Helppoa vienti ei tietenkään ole ja pienelle yritykselle riittääkin usein yksi pääasiallinen vientikohde.
Aasia ja Pohjois-Amerikka potentiaalisia vientimaita
Luomutuotteilla näyttäisi olevan markkinarakoa erityisesti Aasian maissa, kuten Japanissa. Esimerkiksi koivunmahlan vienti vetää Japaniin, Koreaan ja Keski-Eurooppaan, kun taas kotimaan markkinat ovat kovin marginaaliset ja rajalliset. Mahdollisuuksia on myös Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa, jossa on myös luomulakritsan parhaat kasvunäkymät. Suomalaisella luomumerkillä varustetut tuotteet menevät hyvin kaupaksi myös Saksassa.
Vienti-intoa rajoittaa jonkun verran se, että Suomi ei ole saanut rakennettua viranomaisyhteistyötä Japanin luomuvalvonnan kanssa. Japanin luomumerkille ei ole löytynyt tarkastajia ja hyväksyjiä Suomesta eikä EU-merkillä puolestaan ole virallista arvoa Japanin markkinoilla.
Tyrnituotteet saaneet jalansijaa Japanissa
Myös tyrnituotteet ovat saaneet jalansijaa Japanissa. Filippiineilläkin on ollut kiinnostusta tyrnituotteisiin ja Ruotsin suurkeittiöihin menee luomutyrniä lakkaa korvaamaan. Eestiin viedään puolestaan luomutyrniöljyä. Etelä-Koreaan on puolestaan meneillään neuvotteluita luomumustikka- ja luomukarpalomehun viennistä.
Suomen metsistä kerätyt metsämarjat ovat luomua vain, jos niiden keruualue on sertifioitu EU:n sääntöjen mukaan. Käytännössä 95 prosenttia metsistämme on lannoittamattomia ja ne täyttäisivät periaatteessa EU:n luomuvaatimukset. Luomumetsämarjavienniltä putosi kuitenkin pohja pois, kun entiset itäblokin maat ja Venäjä sertifioivat luomuksi valtion omistuksessa olevat metsämaansa.
Luomumetsämarjojen keruu on Suomessa vähentynyt 2000-luvulla. Kerätty marjamäärä käytetään pääosin kotimaisiin tuotteisiin, kuten jogurtteihin, mysleihin ja muihin luomumarjavalmisteisiin. Ulkomailla arvostetaan toisaalta nykyisin erityisesti marjojen alkuperää ja terveysvaikutteisuutta eikä luomu tuo enää kovin paljon lisäarvoa metsämarjoille.
