Näihin aikoihin haravoitavaa löytyy joka pihalta. Haravointi osoitti suosionsa myös Helsingin ydinkeskustassa. Rakennusviraston viherosasto järjesti ensimmäistä kertaa puistoharavointipäivän, joka onnistui yli odotusten. Kauniina syyspäivänä innokkaita haravoijia riitti koululaisista mummoihin ja vaareihin. Tarpeellisuutensa lisäksi haravointi on hyvää hyötyliikuntaa. Työ sujuu nopeasti, kun malttaa tehdä kasoja tarpeeksi tihein välimatkoin. Pressun päällä syksyn lehdet kulkevat kevyesti kompostiin
Jos omalla pihalla on monta koivua tai vaahteraa, riittää omasta takaa runsaasti haravoitavaa. Ajotielle tai nurmikolle varisseet lehdet muuttuvat syksyn mittaan tiiviiksi, niljakkaaksi kerrokseksi, joka houkuttelee homeitiöitä ja näyttää epäsiistiltä. Ennen lehtiä neuvottiin haravoimaan kukkapenkin talvisuojaksi, mutta tiiviiksi jäätynyt lehtimassa ennemmin uhkaa kuin suojaa arkoja kasveja. Myös nurmikolla märkä lehtipeite altistaa talvituhoille. Paras paikka lehdille onkin komposti.
Niksejä helpompaan haravointiin
Haravointi on sitä mukavampaa, mitä kuivempia lehdet ovat. Siksi perinteiseen puuvartiseen tai kevyempään lasikuituharavaan kannattaa tarttua, vaikka kaikki lehdet eivät vielä olisi varisseet. Vaahteroista lehdet ovat koko maassa jo lähestulkoon pudonneet. Esimerkiksi omenapuissa ja poppeleissa lehdet sinnittelevät sitkeästi. Muutama kylmä yö ja tuulinen päivä pudottavat lehdet viimeisistäkin lehtipuista. Vain tammissa edellisvuotiset lehdet säilyvät talven yli.
Lehtien keräämisessä oikeaa tekniikkaa tärkeämpää on lopputulos. Haravoija säästyy kuitenkin kolotukselta, kun muistaa välillä venytellä ja vaihtaa työasentoa. Usein omissa ajatuksissaan innostuu kerryttämään muhkeaa lehtikasaa, jolloin samoja lehtiä pyörittelee keossa pihan toiselta laidalta toiselle. Pienempien kasojen kokoaminen on paitsi kevyempää, myös nopeampaa. Isot oksat ja maahan pudonneet oksat kannattaa kerätä pois ennen haravaan tarttumista, sillä piikkeihin jumittuessaan ne harmittavat kaksin verroin.
Kottikärryt ovat hyvä apuväline, jos maasto on epätasaista, ja lehtikompostiin on pitkä matka. Lehtien keräämiseen on olemassa myös kevyitä, muovikankaisia tynnyreitä, joihin kasvukauden aikana voi kerätä vaikkapa ruohosilppua tai rikkaruohoja. Nurmikolla suurikin lehtikasa siirtyy kevyesti pressun päällä, jos pressun kulmiin löytyy vähintään kaksi hinaajaa. Kompostissa lehdistä maatuu muutamassa vuodessa muhevaa multaa. Kompostin pohjalle kannattaa levittää ”perustukseksi” reilu kerros risuja ja ohuita oksia, jolloin ilma pääsee kiertämään sen pohjalla ja maatuminen nopeutuu.
