Tämän vuoden puolukkasato jää keskinkertaiseksi, tosin metsiköiden väliset erot ovat suuria. Sienisatokin jää keskinkertaisesti, mutta esimerkiksi suppilovahveroita on riittänyt hyvin sienestäjien iloksi. — Herkkutatteja ja haperoita sen sijaan on ollut vähän, ja rouskujakin vain paikoin normaali määrä, kertoo satotutkimuksesta vastaava vanhempi tutkija KAUKO SALO Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksesta.
Puolukan kukinta-ajan sateet ja voimakkaat tuulet nipistivät satotasoa, sillä huonolla säällä hyönteiset eivät liiku pölyttämässä kukkia. Sateisten päivien takia myös marjojen kypsyminen alkoi noin viikkoa myöhemmin kuin Metla ennusti kukinta-ajan perusteella. Puolukkaa voi poimia lumen tuloon asti, eivätkä pienet pakkaset heikennä marjojen laatua.
Kantarelleja enemmän kuin vuosiin
Sieniä ei ole saatu läheskään niin paljon kuin sateisen kesän perusteella olisi odottanut. Viime vuoden ennätyksellisen herkkutattisadon jälkeen tänä syksynä tatit ovat keskittyneet maanalaisten sienirihmastojen kasvattamiseen.
Haapa-, kalvashaapa- ja karvarouskujen sadot eivät ole edes keskimääräisiä. Koivu-, kelta- ja isohaperoita esiintyi parin viikon aikana kohtuullisesti, mutta myöhemmin loppukesästä ja alkusyksystä sadot jäivät heikoiksi.
Kantarellisato on tänä vuonna suurin moniin vuosiin, ja sen satokausi näyttää yhä jatkuvan. Samoin suppilovahverosta tulee hyvä sato. Suppilovahveroita voi poimia lumen tuloon asti, eivätkä pienet pakkaset pysäyty itiöemien tuotantoa.
Salon mukaan syvällisesti sieniä tunteville henkilöille vuosi on ollut antoisa, sillä sienten lajimäärä on ollut suuri. — Uusia sienilajeja on voinut opetella vaikkapa kokeneemman ystävän kanssa ja sienikirjojen avulla.
