Vuoden 2003 luonnonmarjaksi on valittu puolukka, yrtiksi siankärsämö jasieneksi mustatorvisieni. Valinnat teki luonnontuotealan valtakunnallinentoimialajärjestö Arktiset Aromit ry. Suomen LuontaistuotekauppiaittenLiitto on puolestaan valinnut ruusujuuren vuoden rohdoskasviksi.
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) kasvaa yleisenä koko maassa ja onkäytetyin suomalainen marja. Viime vuosikymmenen parhaimpina vuosinapuolukkaa on kerätty myyntiin yli yhdeksän miljoonaa ja kotitalouskäyttöönjopa 17 miljoonaa kiloa.
Puolukka on muiden marjojen tavoin ravintoainetiheydeltään todellinenvitamiini- ja kivennäisainepilleri. Puolukassa on kivennäisaineistarunsaasti mangaania. Antioksidanttitehokkuudeltaan puolukka on yksiparhaita marjojamme. Se sisältää paljon myös luonnon säilöntäainettabentsoehappoa, jonka ansiosta marja säilyy survottunajääkaappilämpötilassa läpi talven.
Puolukka on ruunvalmistuksessa monikäyttöisimpiä luonnonmarjojamme. Sesoveltuu muun muassa leivontaan, kiisseleihin, hyytelöihin, puuroihin,mehuihin ja hilloihin.
Siankärsämöstä yrttijuomaa
Vuoden yrtiksi valittu siankärsämö (Achillea millefolium) kasvaayleisenä koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat viljelymaiden reunat, pientareet, kedot,pihat, niityt, tienvarret ja muut kuivahkot paikat. Siankärsämö, kutenmuutkin yrtit ovat meillä Suomessa vielä melko vähän käytettyjä jahuonosti tunnettuja.
Siankärsämön paras keräysaika on keskikesä. Kukinnot leikataan saksillaniin, että mahdollisimman vähän vartta tulee mukaan. Ravinnoksi käytetäänkuivatut kukinnot, kotikäyttöön sopivat myös lehdet. Siankärsämöstätehdään yrttijuomaa. Kuivattuja lehtiä voidaan käyttää myös pieninämäärinä keittojen, kastikkeiden, muhennosten, yrttileipien ja kukkia myösliharuokien maustamiseen.
Mustatorvisieni viihtyy Etelä-Suomessa
Vuoden sieneksi valittu mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides) onSuomessa melko vähän käytetty. Se on ulkonäöltään nimensä mukaisesti¤torvimainen¤. Sienen ylä- ja sisäpinta vaihtelevat väriltääntummanharmaasta mustaan. Mustatorvisieni on yleinen Etelä-Suomessa, muttaharvinaisena sitä löytää Kemijärvelle saakka. Sienen pääsato kasvaasyyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin saakka.
Mustatorvisieni, kuten muutkin metsäsienet, sisältää vähän rasvaa jaenergiaa, mutta runsaasti hiilihydraatteja, kuitua, kivennäisaineita sekäB-ryhmän vitamiineja. Mustatorvisieni sisältää myös D-vitamiinia, josta ontodettu olevan talvisaikana niukkuutta erityisesti pienillä lapsilla,kasvissyöjillä ja vanhusväestöllä.
Mustatorvisienen helpoin säilömistapa on kuivaaminen. Ruuan valmistuksessase soveltuu muun muassa keittoihin, kastikkeisiin ja muihin sieniruokiin.
Ruusujuurta lääkkeeksi rasitukseen
Vuoden rohdoskasvi ruusujuuri (Rhodiola rosea L.) on pohjoisellepallonpuoliskolle levinnyt monirotuinen laji. Suomessa ruusujuuri kasvaayleisenä Enontekiön, harvinaisempana Inarin ja Kittilän tunturiseutujenkosteilla, soraisilla puronvarsilla, kallionraoissa jalumenviipymäpaikoilla.
Ruusujuuren lääketieteellinen arvo tulee juurakon sisältämistäyhdisteistä, joita voidaan käyttää lääkeaineina. Ruusujuuriuutetta ontutkimuksissa käytetty parantamaan urheilijoiden ja avaruuslentäjienhenkistä ja ruumiillista sietokykyä voimakkaiden rasitustilojen aikana japalautumisvaiheessa. Sillä on lisäksi esitetty olevan muun muassamielialaa parantava, keskushermostoa piristävä, vastustuskykyä parantava,kasvainten kasvua hidastava sekä veren sokeri- ja kolesterolitasoaalentava vaikutus.
