Ylijäämäperuna hyödynnetään Tyrnävällä mahdollisimman korkeallajalostusasteella. Osa kunnan alueella tuotetusta 3-4 miljoonan kilonperunasadosta tislataan viinaksi Shaman Spirits Oy:n pottuviinatehtaassa.Laitoksen tuotteita on anniskeltu Pohjois-Pohjanmaan ravintoloissa joviime keväästä alkaen, mutta Alkon jakeluun ne tulevat ensi viikolla.
Maa- ja metsätalousministeri JARI KOSKINEN (kok.) vihki pottuviinatehtaankäyttöön tänään. Shaman Spiritis -hankkeen käynnistivät paikallisetviljelijät yli viisi vuotta sitten. Laitoksen toteuttamisessahyödynnettiin muun muassa käytöstä poistettua meijerikalustoa.Pottuviinatehdas tavoittelee alkuvaiheessa noin 75 000 litranvuosituotantoa, kun tisle mukautetaan 38-prosenttiseksi alkoholijuomaksi.
Viinanpolton historiasta
Yksityisellä viinanvalmistuksella on Suomessa pitkät perinteet. Menneinä vuosisatoina jokaisella talollisella oli oikeus polttaa viinaa kotitarpeiksi. Paloviinaa käytettiin lääkkeenä, lämmikkeenä ja jopa työväen palkan jatkeena. Polton sivutuotteena syntyneellä rankilla ruokittiin karjaa talvisaikaan, kun muusta rehusta oli puutetta.
Aluksi viinanpoltto oli verovapaata, mutta vuodesta 1731 alkaen sitä sai harjoittaa vain erityistä veroa vastaan. Viinanpolttoa alettiin säädellä lukuisilla laeilla: esimerkiksi vuoden 1841 asetuksen mukaan viinanpoltto oli sallittua vain tiettyihin aikoihin vuodesta. Kokonaan viinan kotipoltto kiellettiin vuonna 1866.
Vaikka Suomessa viinaa poltettiin lähinnä viljasta, on perunastakin osattu valmistaa väkijuomia jo satojen vuosien ajan. Ensimmäiset painetut perunaviinan valmistusohjeet julkaistiin Euroopassa oletettavasti vuonna 1789.
