Kuukauden vaihtuessa huomenna helmikuuksi elämme vuoden kylmintä aikaa. Meillä ihmisillä on lämmintä kodeissamme, ehkä takkatulen loisteessa tai arkisemmin lämpöpattereiden ääressä. Toisin on niillä linnuilla, jotka eivät lähde syksyllä muuttomatkalle etelään, vaan jäävät sinnittelemään lumen, pakkasten ja tuulentuiverrusten keskelle armaaseen kotomaahamme. Täällä pesii noin 240 lintulajia, joista n. 70 lajia yrittää selviytyä talven yli. Niinpä nyt onkin tärkeää, että syksyllä tai maan jäädyttyä aloitettua ruokintaa jatketaan yli talvikauden. Linnuille kelpaavat parhaiten vähän lajista riippuen auringonkukansiemenet, rasva, tali, maapähkinät murskattuna sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt. Mustarastaat syövät mielellään myös hedelmiä ja marjoja. Keltasirkuille voi kattaa maahan kauraa ja hirssiä. Alla olevissa kuvissa esiintyvien lintujen (ja oravan) lisäksi lintulaudoilla käy ainakin satunnaisesti parikymmentä muutakin lintulajia. Sen sijaan yhdessä kuvassa esiintyvä Euroopan pienin lintu hippiäinen ei käy lintulaudoilla. Se yrittää urheasti etsiä hyönteisiä ja hämähäkkejä jäisiltä kuusen- ja männynoksilta. Onkin suorastaan ihme, että hippiäinen pystyy tulemaan toimeen jopa yli 30 asteen pakkasissa, jotka voivat jatkua päiviä tai viikkojakin. Eikä hippiäisen ”talviturkki” näytä olevan kummoinenkaan verrattuna monen muun talvehtivan pikkulinnun pörröiseen höyhenpukuun.

Jaa artikkeli