Istutin viime vuonna maahan ´Garden Girls´ -kanervia (Calluna), joita myydään yleensä syksyn kausikasveina. Toiveenani on saada niistä monivuotinen ilo puutarhaan.
Hankin kanervat heti niiden tultua kauppoihin alkusyksyllä. Kastelin niitä hyvin istutuksen jälkeen ja myöhemminkin syksyllä, jotta ne saivat ikivihreille kasveille tärkeät vesivarastot täyteen kevättalvea varten.
Hangen alta paljastuneista harmaantuneista pehkoista tuli leikkaamalla hyvän muotoisia ja värisiä.
Kevätparturoinnin tarkoituksena on poistaa edellisvuotiset kukinnot. Mielenkiintoista seurata, miten kanervat kehittyvät tästä kesän mittaan.
Onko teillä blogikävijöillä kokemuksia kanervista puutarhassa?
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Kanerva-aika kuuluu syksyn ihaniin kasvikausiin. Ensin pastellisia värinäkymiä loivat luonnonkanervikot ja nyttemmin kanervat kukittavat syysruukkuja. ’Garden Girls’ -kanervat (Calluna) sopivat myös monivuotisväriksi avomaalle. Kuvissa tumman roosan sävyisiä sellaisia etelärannikon puutarhastani. Katso tästä aiempi postaukseni kanervien istuttamisesta: https://omapiha.info/arkistot/1213
Miten mukava onkaan tulla talvisaikaan kotiin tai vierailulle, kun ovenpielet on koristeltu hurmaavilla kanerva-asetelmilla! Olivat ne sitten itse tehtyjä tai valmiina ostettuja, ihania kaikki tyynni. Samaa kauneutta löytyy myös hautausmailta. On upean näköistä, kun miltei jokaisesta hautaa koristavat sievät kranssit, havut ja marjapuuron väriset kanervat. Suomessa ollaan tällaisissa asioissa aika joustavia. Esimerkiksi Ranskassa tai Japanissa
Kanervat ovat kauniita luonnossa kukkiessaan syyskesällä, mutta niin ne ovat puutarhassakin. Ihanaa, että niiden monen sävyisiä lajikkeita tuodaan runsaasti Suomeen. Meillä ei taida olla vielä kanervan kotimaisia lajikkeita, mutta se lienee vain ajan kysymys. Ihan tavallisesta ruokakaupastakin löytyy nyt niin nätti sortimentti, että eihän näitä voi vastustaa. Ruukuissa luki jopa lajikenimet! Istutin muutaman eri sävyisen
Tänä vuonna ollaan saatu nauttia ihanan lumisesta talvesta. Toisten mielestä vähän liiankin pitkään, toisten mielestä juuri sopivasti. Mutta kaunista se on ollut, sitä ei kai käy kieltäminen. Väriä yleiseen valkoisuuteen ovat tuoneet kanervat, jotka ovat säilyneet hyvin aina huhtikuulle asti. Tämä pieni tuokiokuva on otettu pääsiäisen lumipyryjen aikaan.
Ulkobonsain kasvattajan kasvukausi alkaa avomaalla matalien kohopenkkien ääreltä. Penkit, joissa puut ovat talvehtineet ilman ruukkua, sulavat aikaisemmin kuin ympäristönsä. Vastassa on kaksi juuristotyyppiä ja puuhaa koko kasvukauden ajaksi.
On syytä valita huolella pihapiirin ja kukkamaan köynnökset, kasvattaapa ne siemenestä itse tai ostaa torin taimikauppiaalta. Taimien on oltava melko suuria ja hyväjuurisia, jotta ne ehtivät kukkimaan runsaasti ja ehkä kehittämään myös siemeniä tulevien kesien tarvetta varten.
Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.
Kannat tuovat kesäiseen puutarhaan tropiikin tuulahduksen ja kukkapenkkiin eksoottista väriä. Rehevä kannapehko elävöittää istutusaluetta, kesäkukkaryhmää, terassia ja parveketta. Tärkeintä kannassa ovat suuret, vihreät tai purppuraiset lehdet.
Kevätkesällä luonto täyttyy huumaavasta tuoksusta. Metsän aluskasvillisuuden seasta erottuvat siistin soikeat, pitkäruotiset lehdet ja satamäärin pieniä, pulleita, posliininvalkoisia kukkia. On kielojen (Convallaria majalis) aika jälleen loistaa.
Kevätauringon säteet herättävät kasvit, jotkut nopeammin kuin toiset. Pitkän talven jälkeen on virkistävää poimia tuoreita lehtiä, herkkiä herkkuja lautaselle. Pienet vihreät versot ravitsevat myös silmiä ja sielua.
